Vinkit esteettömään pelaamiseen

Useissa vetämissäni koulutuksissa on herännyt kysymyksiä, miten pelitoiminnassa voitaisiin ottaa paremmin huomioon toiminnan esteettömyys ja saavutettavuus. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että tilojen suunnittelussa, toiminnan järjestämisessä ja viestinnässä otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet. Esteettömyyden tavoitteena on, että erityisen tuen tarpeessa olevilla on mahdollisimman suuri omatoimisuuden mahdollisuus osallistuessa toimintaan, saada siihen riittävää tukea ja saada toiminnasta tietoa. Saavutettavuudella taas tarkoitetaan yleisesti digitaalisten palveluiden soveltuvuutta erilaisten ihmisten käyttää niitä. Saavutettavuudella huomioidaan esimerkiksi se, että käyttäjän tulee pystyä hyödyntämään ruudunlukuohjelmaa, vaihtamaan fonttia suuremmaksi ja helpommin luettavaksi tai vaikka säätää ruudun värejä vastaamaan paremmin käyttäjän värinäköä. 

Suomi noudattaa YK:n vammaissopimusta, jossa taataan kaikille yhdenvertainen pääsy julkisiin tiloihin ja oikeus yhdenvertaiseen tiedotukseen ja viestintään.  EU:n esteettömyysdirektiivin mukaisesti Suomessa ollaan parhaillaan uudistamassa vammaispalvelulakia, jonka tarkoituksena on parantaa tilojen ja palveluiden esteettömyyttä entisestään. Uuden vammaispalvelulain pitäisi valmistua (vihdoinkin) tämän hallituskauden aikana. Tämän vuoksi onkin ajankohtaista tarkastella nuorisotyön näkökulmasta näitä asioita.

Koostan tähän blogiin muutamia yksinkertaisia nuorisotyön kentällä jo hyödynnettyjä toimintatapoja, joilla voidaan parantaa pelinuorisotyön esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Suunnittele pelitila esteettömäksi

Ensimmäinen asia johon kannattaa kiinnittää huomiota on se, että pelitilan tulisi sijaita rakennuksessa, johon on esteetön pääsy. Tämä tarkoittaa sitä, että tilaan pääsee helposti esimerkiksi pyörätuolilla ja tilojen opasteissa huomioidaan näkövammaiset. Sisäänpääsy pyörätuoleille voidaan toteuttaa rampeilla tai hisseillä. Tilassa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, ettei siellä sijaitse isoja kynnyksiä tai muita esteitä lattialla. Kulkureitit tulisi olla hyvin valaistuja ja niissä olisi hyvä olla lattiaan sijoitetut opasteet näkövammaisille. Itse pelitilassa tulisi olla riittävästi tilaa kulkea pyörätuolilla pelipisteelle ja tilaa siirtää pelituoli syrjään. Pöydän olisi hyvä olla “sähköpöytä” tai muuten helposti säädettävissä. Pyörätuolit ovat hyvin yksilöllisiä ja niiden korkeus vaihtelee, joten pöydän tulisi olla helposti säädettävissä pelaajan korkeudelle. Muistathan sijoittaa myös koneen ja näytön siten, että niihin yltää pyörätuolista käsin. Esteettömän pelipisteen näytön olisi hyvä olla myös riittävän iso näkövammaisia varten.

Valitse pelattavat pelit huolella

Tutustu peleihin ja toimintaan osallistuviin nuoriin ennen pelien valintaa. Nopeasti välkkyvä kuva voi laukaista joillekin nuorille migreenin tai epilepsiakohtauksen. Pelin tulisi olla helposti pelattava myös nuorille, joilla on liikunnallisia tai kognitiivisia vaikeuksia. Pelivalinnoissa on siis hyvä tietää ryhmäläisten yksilölliset erityispiirteet. Pelejä valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös pelien saavutettavuusasetuksiin.

Pelien saavutettavuusasetukset

Saavutettavuusasetuksilla (eng. Accessibility) peleihin voidaan lisätä ominaisuuksia, jotka auttavat korjaamaan värinäköä, parantavat kontrastia, joka helpottaa näkövammaisia tai tuovat visuaaliset tehosteet äänille, jotka auttavat kuulovammaisia. Useissa nykypeleissä saavutettavuuteen on jo nyt kiinnitetty kiitettävästi huomiota. Nuorisotyössä toimintaa suunniteltaessa olisi hyvä valita käyttöön peli, joka mahdollistaa mahdollisimman monen osallistumisen. Pelien saavutettavuusasetukset vaihtelevat huimasti, joten niihin kannattaa perehtyä tapauskohtaisesti. Yhtenä parhaana pelinä saavutettavuuden näkökulmasta pidetään Last of us 2 -peliä. Sen pelaaminen ja saavutettavuusasetuksiin tutustuminen voisi olla hyvä työtehtävä kaikille pelinuorisotyötä tekeville.

Näppäimistö- ja ohjainasetukset

Jokaisella ihmisellä on omat mieltymykset, millaista peliohjainta tykkää käyttää ja miten sen napit toimivat. Toiselle on loogista käyttää pelien oletusasetuksia, mutta toisilla voi olla rajoitteita esimerkiksi sormien liikkuvuuden kanssa. Toisen voi puolestaan olla helpompaa käyttää jostain aikaisemmasta pelistä tuttuja toiminnallisuuksia, jolloin uuden opetteluun ei mene niin paljon aikaa. Nuorisotyöntekijän olisi hyvä tutustua erilaisiin näppäimistön asetteluihin, jotta he osaavat neuvoa nuorille kuinka muuttaa asetuksia ja auttaa heitä pohtimaan, millainen järjestys voisi olla ko. nuorelle sopiva. Pelaamiseen on kehitetty myös erilaisia ohjaimia ja pelimuotoja vastaamaan käyttäjien erilaisian tarpeita.

Co-Pilot-pelaaminen

Xboxin Co-Pilot on ominaisuus, joka on suunniteltu helpottamaan pelaamista henkilöille, joilla on rajoitteita tai jotka tarvitsevat apua peliohjaimen käytössä. Co-Pilot-tilassa kaksi pelaajaa voivat käyttää kahta erillistä ohjainta yhden ohjaimen sijasta. Tämä auttaa esimerkiksi henkilöitä, joilla on vaikeuksia liikuttaa pelihahmoa samaan aikaan, kun pitäisi tähdätä. Co-pilot antaa siis mahdollisuuden toiselle pelaajalle keskittyä pelkästään liikkumiseen omalla ohjaimellaan ja toinen voi keskittyä esimerkiksi tähtäämiseen ja ammuskeluun omalla ohjaimellaan. Tällainen yhteispelaaminen voi olla joillekin nuorille ainoa mahdollisuus päästä kokemaan joitakin pelejä ja siten ainoa keino pitää yllä nuoren pelisivistystä. Co-pilot-pelaaminen ei ole aina suinkaan helppoa ja sillä voi saada vanhaankin peliin jotain uutta tulokulmaa. Tämä pelimuoto tekee myös yksinpeleistä moninpelejä.  Muille konsoleille voidaan käyttää erillistä lisälaitetta, jolla pelikonsoliin saadaan liitettyä yhteen ohjainporttiin kaksi ohjainta. (https://www.consoletuner.com/products/titan-two/)

Ohjaimet

Xbox Adaptive Controller on Microsoftin suunnittelema ja valmistama peliohjain, joka on suunnattu erityisesti pelaajille, joilla on fyysisiä tai motorisia rajoitteita ja jotka tarvitsevat erilaisia mukautettuja ohjainvaihtoehtoja.

Xbox Adaptive Controller tarjoaa peliohjaimen, joka on yhteensopiva useiden eri lisävarusteiden ja mukautusten kanssa, joten pelaajat voivat valita itselleen parhaiten sopivat ohjaintarvikkeet ja koota niistä oman yksilöllisen ohjausjärjestelmänsä. Ohjain tarjoaa kaksi isoa, helppokäyttöistä painiketta, jotka toimivat pääpainikkeina, sekä 19 3,5 millimetrin pistokkeita, jotka mahdollistavat erilaisten lisälaitteiden kytkemisen ohjaimeen.

Xbox Adaptive Controllerin tarkoituksena on tehdä pelaamisesta mahdollisimman helppoa ja saavutettavaa kaikille, riippumatta pelaajan fyysisistä rajoituksista. Se on suunniteltu yhteistyössä eri vammaisjärjestöjen ja -asiantuntijoiden kanssa, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin eri pelaajien tarpeisiin.

Ohjaimen käyttöönotto on helppoa, ja Xbox Adaptive Controller on yhteensopiva sekä Xbox- että Windows-järjestelmien kanssa. Sen käyttöön tarvitaan yhdistää vain ohjain ja tarvittavat lisälaitteet, ja sen jälkeen se toimii kuten mikä tahansa muukin Xbox-peliohjain. Xbox Adaptive Controllerin avulla pelaajat voivat pelata pelejä, jotka olisivat muuten olleet heille liian haastavia tai jopa mahdottomia pelata, ja se mahdollistaa kaikille pelaajille yhtäläiset mahdollisuudet nauttia videopeleistä.

Microsoft on myös julkaissut Adaptive Controllerin tarkat tekniset tiedot, jotta käyttäjät pystyisivät rakentamaan itselleen parhaiten sopivia ohjaimia. Tällaisen ohjaimen rakentaminen voi hyvinkin toimia yhtenä nuorisotilan Maker-projektina. Omien painikkeiden suunnittelu ja rakentaminen on hyvin helppoa ja ei vaadi kummoisia elektroniikkataitoja. Tällaiseen projektin suunnitteluun voit pyytää apua myös Verkeltä.

Playstation julkaisi vuoden 2023 alussa oman vastineen ohjaimesta, joka kulkee nimellä Project Leonardo. Ohjain ei ollut vielä myynnissä blogin kirjoitushetkellä

PC-puolelle on olemassa hyvin paljon erilaisia yksilöityjä ohjainratkaisuja ja tarvittaessa niitä voi rakentaa myös itse.

Lopuksi

Suomessa pelinuorisotyön saavutettavuuteen ollaan vasta pikkuhiljaa heräämässä ja tämä vaatii vielä kaikilta vähän opettelua ja aiheeseen paneutumista. Kannustankin pelinuorisotyötä tekeviä pohtimaan näitä lopulta hyvin yksinkertaisia ja ehkä jopa itsestäänselviä keinoja ja testaamaan niiden vaikutusta omaan pelaamiseen. Suomesta vielä puuttuu kunnollinen sivusto, jossa pelejä arvioitaisiin saavutettavuuden ja esteettömyyden kautta. Englanninkielellä tämän kaltaisia sivustoja löytyy jo. Esimerkiksi https://www.gameaccessibilitynexus.com/ ja https://caniplaythat.com/ sivustoilla pelejä arvioidaan erikseen liikuntarajoitteisten, näkövammaisten sekä kuulovammaisten näkökulmista. Näiden sivustojen kautta pääsee paremman suomenkielisen tiedon puuttuessa tarkastelemaan pelien soveltuvuutta eri kohderyhmille. Miten saisimme suomenkielisen vastaavan sivuston?

Pelitilan ja pelaamisen esteettömyyttä kannattaa testata erilaisten testiryhmien kanssa ja tehdä heidän esiin nostamia muutoksia pelitilaan sekä huomioida heidän toiveensa pelitoimintaa järjestettäessä ja markkinoidessa. Testiryhmän kokoaminen onnistuu varmasti helpoiten ottamalla yhteyttä paikallisiin vammais- ja potilasjärjestöihin.