Hyvä käytäntö: Nuorten vlogit päihdekasvatuksen välineenä

A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki-hankkeessa kehitettiin verkossa tapahtuvaa nuorisotyön mallia ja kokeiltiin uutta tapaa osallistaa nuoria ehkäisevään päihdetyöhön. Käynnistettiin pilotti, jonka toiminta-ajatus perustui nuorten itse tekemiin videoblogeihin, eli vlogeihin.

Vlogit ovat nuorten keskuudessa erittäin suosittuja. Videot ovat katsottavissa YouTubessa, jossa nuoret ylläpitävät omia kanaviaan ja keräävät niille seuraajia. Nuortenlinkin vlogi-konseptissa videot toimivat tiedonjakamiskanavana ja samalla haastavat vallitsevia käsityksiä ja asenteita. Sisällöntuottajina toimivat nuoret itse – he tekevät videoita ehkäisevää päihdetyötä ja nuorten elämänhallintaa koskettavista aiheista, kuten päihteet ja riippuvuudet, mielenterveys, koulu ja rahankäyttö.

Toimintamallin avulla tavoitettiin erittäin suuri määrä nuoria: Nuortenlinkki tuotti pilotoinnin (12 kk) aikana 46 vlogia, joita katsottiin katsottu yli 250 000 kertaa, kommentoitiin 3300 kertaa ja tykättiin 15 000 kertaa (ei-tykkäyksiä alle 400). Vertaisnuoren esille ottamat asiat vaikuttivat herättävän hyvin keskustelua ja tunteita – kommenteissa vaihdettiin mielipiteitä, tuotiin esille asenteita ja asenteiden kyseenalaistamista. Vastaanotto oli kokemuksemme mukaan aktiivisempaa kuin mitä olisimme kyenneet saavuttamaan aikuisvalistuksen kautta.

Kohderyhmä

13-20-vuotiaat nuoret

Tavoitteet

Tavoitteena oli vaikuttaa nuoriin ehkäisevän päihdetyön areenalla (saada nuoret tunnistamaan ja pohtimaan omaa päihteidenkäyttöään, keskustelemaan päihteidenkäytöstä omilla ehdoillaan, tukea päihteettömyyttä, erilaisuuden hyväksyminen, sosiaalisen paineen vähentäminen ja kasvun tukeminen). Tavoitteena oli osallistaa nuoria sisällöntuottamiseen ja vertaisvaikuttamiseen.

Tavoitteen toteutumiseksi pohdimme uusia keinoja tavoittaa ja osallistaa nuoria. Syntyi ajatus verkossa tehtävästä nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä, jossa hyödynnetään nuorten maailmassa pinnalla olevaa trendiä.

Kohtaamispaikkana internetillä on valtava potentiaali: nuoret viettävät siellä suuren osan ajastaan, se mahdollistaa kontaktoinnin mistä päin Suomea tahansa, päivin tai öin. Nuorisotyön saralla internetin tehokas hyödyntäminen tarkoittaa jatkuvaa uusien toimintamallien kehittämistä.

Toteuttaminen

Tavoitteiden siivittämänä Nuortenlinkissä lanseerattiin uusi toimintamalli. Mallissa käytettiin nuorten itse tekemiä videoblogeja, eli vlogeja, tiedonjakamiskeinona ja tapana haastaa vallitsevia käsityksiä ja asenteita.Toteutus tapahtui jo suositun YouTube-palvelun kautta. Sisällöntuottajina toimivat nuoret itse – he tekivät videoita ehkäisevää päihdetyötä ja nuorten elämänhallintaa koskettavista aiheista, kuten päihteet ja riippuvuudet, mielenterveys, koulu ja rahankäyttö. Aiheet saattoivat olla myös kommenttipuheenvuoroja toisen nuoren vlogiin tai ajankohtaisiin asioihin, kuten esim. koulun päättäjäiset alkukesästä. Videoita tekevillä nuorilla oli omat YouTube-kanavansa ja seuraajansa, joille nämä videot menevät suoraan tiedoksi yleisen levityksen lisäksi.

Resurssit

Toimintamallin toteuttamiseksi tarvittiin hankkeen koordinaattorin työpanosta (mallin kehittäminen ja suunnittelu, viestintä ja markkinointi, hallinnointi), web-suunnittelijan teknistä osaamista (Nuortenlinkin vlogi-sivun kehittäminen, tekninen tuki tarvittaessa) sekä palkkiobudjetin.

Valituilla vloggaajilla oli valmiina omat työvälineet: kamera, netinkäyttövälineet ja editointiohjelma. Sama konsepti voidaan toteuttaa myös niin, että vloggaajille tarjotaan työvälineet.Palkatuille vloggaajille tehtiin toimeksiantosopimus. Sopimus sisälsi sopimuskaudella tehtävien vlogien määrän, pituuden, aiheteemat, säännöt, palkkion sekä ohjeet videon toimittamiselle ja varmuuskopioinnille. Toimeksiannossa kehotettiin vloggaajia haastamaan katsojia kommentointiin ja omien mielipiteiden jakamiseen. Lisäksi sovittiin vlogeihin tulevien kommenttien moderoinnista. Teknistä koulutusta ei tarvittu, sillä palkatut vloggaajat omasivat jo kokemusta videoiden tekemisestä.

Kokemuksia

Vlogi-konsepti aloitettiin tammikuussa 2014 Tipaton tammikuu -kampanjalla. Kampanjan keulakuvana (vloggaajana) toimi nuorten suosiota nauttiva Eetu ”Eeddspeaks” Pesonen. Eetu haastoi katsojat kanssaan tipattomalle – ja vaihtoehtoisesti alaikäiset esim. energiajuomalakkoon. Eetu teki kahdeksan vlogia, joita käytiin katsomassa YouTubessa tammikuun aikana yli 130 000 kertaa ja kommentteja videoihin saapui yli 1700 kappaletta. Tämän lisäksi kampanja huomioitiin mediassa (lehdistöosumia, kolme radiohaastattelua, MTV3/Huomenta Suomi –klippi. Palautteen mukaan videoita näytettiin myös muutaman koulun terveystietotunneilla.Kommentti vlogista, joka käsitteli alkoholinkäytön sosiaalista painetta:

”Minun (16-v.) ikäisilläni on se ns. ”kaikkea täytyy kokeilla” -aika menossa, ja näin ollen minullekin on yritetty tarjota monesti tupakkaa/alkoholia/nuuskaa yms., mutta olen joka kerta kieltäytynyt. Joka ikinen kerta minulta kysytään; ”no miks et ota?”. Multa henkilökohtaisesti aina henkisesti katkeaa valtava verisuoni päässä, mutta silti tyynesti vastaan: ”en näe sille mitään pätevää syytä, että miksi ottaisin”. Tämä lause toimii aina. Ainakin minun kohdallani. Jos en ota, niin en ota. Piste. Nyky-yhteiskunnassahan se on ”normaalia” maistaa/juoda aina silloin tällöin alkoholia tai käyttää muita päihteitä, mutten itse ole koskaan nähnyt niille minkäänlaista tarvetta. Ja sitten sitä kyseenalaistetaan kun ei kiinnostakaan… Tämä video on täyttä asiaa ja sait minut juuri yhdeksi tilaajaksesi muiden joukkoon!”

Tammikuun kokeilu toimi niin hyvin, että toimintaa päätettiin jatkaa uusien vloggaajien kanssa vuoden 2014 loppuun saakka. Tipattoman tammikuun päätteeksi julistettiin Nuortenlinkin vloggaaja-kilpailu. Kilpailussa haettiin nuoria vloggaajia, joilla on YouTubessa omat kanavat. Kilpailuun osallistuneet nuoret lähettivät kukin oman videonsa. Kilpailuvideon ohjeistuksessa pyydettiin tekemään muutaman minuutin pituinen Nuortenlinkin aihepiiriin soveltuva vlogi. Asiattomia ja yksityisyyttä loukkaavia videoita ei hyväksytty. Valmiit videot pyydettiin lataamaan YouTubeen ja listattiin Nuortenlinkin verkkosivuille. Muut nuoret saivat käydä tykkäämässä/ei-tykkäämässä videoita.

Vloggaajien valintakriteerit perustuivat ikään (täysi-ikäisyysaspekti päihdeasioissa), vlogien tykkäyksiin, katselukertoihin, kommentteihin, seuraajiin ja tietenkin sisältöön. Nuortenlinkille valittiin kaksi uutta vloggaajaa ja myöhemmin vielä kolmas lisävahvistus.

Haasteena toimintamalliin asetti etäältä tehtävä ohjaus ja toiminnan koordinointi. Lisäksi videoiden kommenteissa käytyjen keskustelujen moderointiin ja ohjaukseen olisi hyvä panostaa riittävästi työntekijäresursseja. Näin voidaan paremmin oikaista mahdolliset väärät uskomukset, vastata kommenteissa heränneisiin kysymyksiin ja tarvittaessa ohjata keskustelua asialliseen suuntaan. On myös hyvä huomioida, että vlogit ovat todennäköisesti trendi-ilmiö. Seuraamalla nuorten maailmaa voidaan havainnoida ja hyödyntää samankaltaisella konseptilla myös uusia trendejä.

Arviointi

Toimintamallin onnistumista arvioitiin vlogeista kerätyillä tilastoilla (kvantitatiivinen aineisto) ja videoihin tulleiden kommenttien perusteella (kvalitatiivinen palaute).

Toimintamallin avulla tavoitettiin erittäin suuri määrä nuoria. Nuortenlinkki tuotti pilotointivuoden (2014) aikana 46 vlogia, joita katsottiin 250 000 kertaa, kommentoitiin 3300 kertaa ja tykättiin 15 000 kertaa (ei-tykkäyksiä alle 400).Vertaisnuoren esille ottamat asiat vaikuttivat herättävän hyvin keskustelua ja tunteita – kommenteissa vaihdettiin mielipiteitä, tuotiin esille asenteita ja asenteiden kyseenalaistamista. Vastaanotto oli kokemuksemme mukaan aktiivisempaa kuin mitä olisimme kyenneet herättelemään aikuisvalistuksen kautta.

Hyödyt nuorisotyön kannalta

Kasvokkaisten palvelujen supistuessa korostuu yhä vahvemmin verkkopohjaisten palvelujen tarve. Ne mahdollistavat valtakunnallisen saatavuuden, matalan kynnyksen ja kustannustehokkuuden.

Nuorisotyön tulee huomioida nuorten maailman kehitys. Nuortenlinkissä pilotoidussa toimintamallissa toteutuivat seuraavat kriteerit: työ tehtiin verkossa ja siinä hyödynnettiin kanavaa, joka oli jo valmiiksi suosittu nuorten keskuudessa. Nuoret toimivat itse sisällöntuottajana ja haastoivat muita nuoria mukaan. Toimintamallin avulla tavoitettiin erittäin suuri määrä nuoria ja herätettiin keskustelua, kysymyksiä sekä haastettiin asenteita. Toimintamallia voidaan kokeilla myös muilla nuorisotyön alueilla.