Digitaalinen nuorisotyö herättää kansainvälistä kiinnostusta tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kyse on toisaalta digitaalinen nuorisotyö (digital youth work) -termin vakiintumisesta nuorisoalan kielenkäyttöön ja toisaalta siitä, että digitalisaation vaikutusta nuorisokulttuureihin ja nuorisotyöhön aletaan vihdoin pitää itsestäänselvyytenä.
Digitaaliseen nuorisotyöhön panostetaan EU:ssa
Nuorisotyö pohjautuu eri maissa erilaiseen ajatteluun ja perinteisiin, ja siksi myös digitaalisen nuorisotyön käytännöt ovat eri maissa erilaisia. Siitä tunnutaan kuitenkin olevan kaikkialla yhtä mieltä, että digitaalinen nuorisotyö ei ole yksittäinen työmuoto, vaan sen tulee läpileikata kaikkea nuorisotyötä. Aivan kaikilla nuorisotyöntekijöillä tulee siis olla jonkinlainen kiinnostus nuorten digitaalisia kulttuureita kohtaan, ja osa nuorisotyöntekijöistä voi erikoistua tiettyjen digitaalisen nuorisotyön osa-alueiden osaajiksi. Näihin lopputulemiin päädyttiin tänä syksynä niin Developing Digital Youth Work -seminaarissa Oulussa kuin EU komission asettamassa digitaalisen nuorisotyön asiantuntijaryhmässä.
Digitaalinen nuorisotyö on laaja käsite, ja sitä voi lähestyä hyvin monesta eri näkökulmasta. Developing Digital Youth Work -seminaarissa painottuivat verkkovaikuttamisen ja pelitoiminnan teemat, kun taas EU komission asiantuntijaryhmässä keskustelu pyöri aluksi pitkään yhteiskunnallisen mediakasvatuksen ympärillä. Yksikään näkökulma ei ole toista oikeampi tai parempi, vaan kuvastaa ennemminkin digitaalisen nuorisotyön erilaisia lähtökohtia ja ajattelumalleja. Näitä on hyvä oppia tunnistamaan myös omassa työssä: mitkä digitaalisen nuorisotyön osa-alueet korostuvat, ja jäävätkö jotkin tärkeät näkökulmat pimentoon? (Tukea tämänkaltaiseen pohditaan saa esimerkiksi Verken tuoreesta Kohti digitaalista nuorisotyötä -julkaisusta.)
Huolimatta siitä, että eri maissa on hyvin erilaiset lähtökohdat digitaaliseen nuorisotyöhön, päädyimme EU:n asiantuntijaryhmässä 21 eri maan edustajan kesken melko nopeasti yhteisymmärrykseen digitaalisen nuorisotyön määrittelystä ja tavoitteista. Kyseinen määritelmä sekä suosituksia digitaalisen nuorisotyön edistämisestä EU:n jäsenvaltioille julkaistaan ensi vuoden aikana.
Digitaalisen nuorisotyön asiantuntijaryhmän perustaminen on yksi osoitus siitä, että digitaaliseen nuorisotyöhön panostetaan tällä hetkellä EU:n tasolla. Digitaaliseen nuorisotyöhön liittyvät teemat on melko hyvin esillä EU:n nuorisoalan työsuunnitelmassa vuosille 2016-2018. Esimerkiksi Slovakia on ottanut omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä 2016 digitaalisen nuorisotyön ja muut nuorisotyön innovatiiviset käytännöt esiin, ja myös Viro tulee pitämään asiaa esillä loppuvuodesta 2017.
EU:n tasolla tapahtunut aktivoituminen digitaalisen nuorisotyön saralla on heijastunut myös Verken toimintaan. Meille on tullut enenevässä määrin yhteydenottoja eri puolilta Eurooppaa, sillä suomalainen pitkä perinne verkkonuorisotyössä herättää kiinnostusta.
Opittavaa on puolin ja toisin
Digitaalisen nuorisotyön moniosaajalle näyttää olevan maasta riippumatta tyypillistä se, että hän ei koe itse tekevänsä mitään ihmeellistä. Tällainen tyyppi integroi digitaalisia välineitä ja toimintaympäristöjä sekä digitaalisen kulttuurin sisältöjä sujuvasti osaksi lähes kaikkea työtään. Juuri näin sen pitää mennäkin! Developing Digital Youth Work -seminaarista mieleeni jäi erityisesti kaksi lounaskeskustelua, ensin virolaisen ja sitten skotlantilaisen nuorisotyöntekijän kanssa. Molemmat kertoivat havahtuneensa seminaarin aikana siihen, miten monipuolisesti he käyttävätkään digitaalista mediaa ja teknologiaa avoimessa talotyössä. Esimerkiksi Raspberry Pi, Osmo, musiikkivideoiden tekeminen, somemarkkinointi ja koodikerhot vilahtelivat sivulauseissa näiden herrojen kanssa keskustellessa.
Suomen pitkä perinne verkkovälitteisessä nuorten kohtaamisessa, verkkonuorisotyössä, luo hyvän pohjan myös muunlaisen digitaalisen nuorisotyön kehittymiselle. Suomalainen osaaminen esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisessä nuorten vuorovaikutteiseen kohtaamiseen on huippuluokkaa. Mutta kuten Screenagers-selvitys osoittaa, suomalaisen nuorisotyön käytännöt rajoittuvat hyvin pitkälti perinteiseen verkkonuorisotyöhön, eikä digitaalisen median ja teknologian tarjoamia toiminnallisia mahdollisuuksia käytetä kovin laajasti hyödyksi.
Joissakin maissa tilanne on päinvastainen: sosiaalista mediaa ei käytetä nuorisotyössä, mutta toiminnallisempi puoli digitaalisesta nuorisotyöstä on hyvin hallussa. Esimerkiksi Developing Digital Youth Work -seminaarissa heräsi esiin kriittinen kysymys siitä, miksi Snapchatin käyttäminen nuorisotyön välineenä on perusteltua. Joissakin maissa on nimittäin estetty tiettyjen sosiaalisen median palveluiden käyttäminen nuorisotyössä lastensuojelullisten syiden vuoksi. Osa taas näkee sosiaalisen median riskinä nuorten kehitykselle, eikä siksi halua kannustaa nuoria käyttämään niitä.
Varauksellinen asenne sosiaalista mediaa kohtaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näissä maissa tai organisaatioissa toteutettaisi laadukasta digitaalista nuorisotyötä. Itse asiassa esimerkiksi erilaisten gps-paikannukseen perustuvien sovellusten hyödyntäminen, maker spacet, hacklab-toiminta ja koodikerhot tuntuvat olevan yleisempiä niissä maissa, joissa digitaalinen nuorisotyö ei rakennu pääasiassa sosiaalisen median varaan. Suomalaisella nuorisotyöllä olisikin paljon opittavaa esimerkiksi Belgialta, Luxembourgilta ja Itävallalta digitaalisen teknologian toiminnallisessa hyödyntämisessä.
Kannustan lämpimästi suomalaisia nuorisotyön digiosaajia verkostoitumaan ennakkoluulottomasti kansainvälisten kollegoiden kanssa. Oman toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää pitää aistit avoinna ja hakea virikkeitä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälinen yhteistyö pakottaa kääntämään arvioivan katseen myös omaa toimintaa kohtaan: miksi teemme näin, olisiko mahdollista tehdä toisin? Ja toisaalta vasta kv-konteksti voi avata omat silmät sille, miten ainutlaatuisesta ja innovatiivisesta asiasta omassa toiminnassa on kysymys.
Verke vinkkaa mielellään mahdollisista kansainvälisistä yhteistyökumppaneista – ole siis yhteydessä, jos sinulla on digitaalisen nuorisotyön projekti-idea mielessä! Rahoitusta kv-yhteistyöhön voi hakea esimerkiksi Erasmus+-ohjelmasta.
