Normaalisti herätyskello soisi SomeCampille klo 04.30 merkkinä siitä, että edessä on taas matkapäivä jonnekin muualle kuin Lahden toimistolle. Julkisissa istuminen on tullut tutuksi Kotka–Kouvola ja Kotka–Lahti väliä reissatessani, ja julkisissa työskentelyyn on ehtinyt jo tottua. Pikaisten aamukahvien ja repun pakkaamisen jälkeen nokka kohti siis Helsinkiä ja siitä junalla kohti Tamperetta. Ei kun…

Niin, eihän täältä kotitoimistolta lähdetä tässä maailman tilanteessa mihinkään SomeCampia varten, sillä tapahtuma järjestettiin kokonaan virtuaalisesti. Campin kokoontumista varten herätyskello soi klo 06.30 merkkinä siitä, että edessä on etäpäivä kotitoimistossa, kuten on ollut lähes joka aamu maaliskuun puolesta välistä asti. Vuosi 2020 on ollut mielenkiintoinen ja haastava vuosi varmasti meille jokaiselle tavalla tai toisella. Työtä tehdään eri lailla, nuoria kohdataan eri ympäristöissä ja omatkin sosiaaliset kontaktit ovat kenties siirtyneet pitkälti verkkoon. Niinpä SomeCampin siirtyminen verkkoon ei tullut yllätyksenä, mutta harmittihan se silti muutaman SomeCampin konkariakin. Suuri osa SomeCampin antia on ollut kuitenkin verkostoituminen ja kasuaalit keskustelut vertaisten kanssa, jotka törmäävät omassa työssään samoihin onnistumisiin ja haasteisiin digitaalisen nuorisotyön saralla. Luottamus Verkeen oli kuitenkin kova, ja verkko SomeCamppiin on varmasti upotettu mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa.

SomeCamp alkoi siis yhteisellä Kick-off-tapahtumalla 16.9.  ja pääsimme kuulemaan purjehtija Thomas Johansonin puheenvuoron tavoitteellisuudesta SomeCampin teeman mukaisesti. Tarinat purjehtimisesta olivat tietysti viihdyttäviä, mutta itselle puheenvuoro jäi vähän irralliseksi, vaikka ryhmätyön ja tiimin kokoonpanon tärkeys puheessa korostuivatkin. Hauskaa oli kuitenkin nähdä Zoomissa koko SomeCampin porukka kameroiden kautta, joukossa oli paljon tuttuja naamoja lyhyen nuorisotyön urani ajalta. Innolla jäinkin odottamaan nuorisotyöllisen botin kehittämiseen ilmoittautuneiden leiriläisten kohtaamista.

Botti kasaan ryhmätyön voimin

Parin viikon tauon jälkeen varsinainen ryhmätyöskentely käynnistyi, ja me nuorisotyöllisen botin valinneet somecamppilaiset kokoonnuimme virtuaalisesti tutustumaan tekoälyyn nimeltänsä Watson. Meidät jaettiin ryhmän sisällä vielä pienempiin ryhmiin, joille jokaiselle annettiin oma nippu kysymys&vastaus -yhdistelmiä purettaviksi Watsonille kelpaaviksi palasiksi. Katsoimme pikaisesti Verken johdolla miten materiaali oli yhteistyöstettävään Google Docsiin jäsennelty, ja miten valmis tuotoksemme Watsoniin syötetään. Näin saimme koko prosessista suhteellisen hyvän käsityksen.

Työskentelymme tulisi olemaan varsin itsenäistä, vaikka kokoontuisimmekin koko bottiporukalla viikottain seuraamaan edistymistä ja saamaan uusia tehtäviä edellisten valmistuttua. Päätimme oman pienryhmän keskuudessa panostaa (kenties SomeCampin tämän vuoden teeman hengessä) tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen etenemiseen. Perustimme ryhmälle oman Discord-serverin, ja sovimme ensimmäisen yhteistyöskentelyhetken jo parin päivän päähän. Päätimme sopia yhteisesti työtavat ja työnjaon, jotta saisimme alusta asti yhtenäistä valmista tuotosta aikaiseksi. Botin kouluttaminen ei nimittäin ole mitään yksinkertaista puuhaa, ja halusimme välttää tekemästä samaa työtä moneen kertaan.

Discoilua ja aamukahveja

Seuraavan reilun kuukauden aikana keskiviikkoisten yhteisten kokoontumisten lisäksi ryhmämme kokoontui aamukahveille ainakin kerran viikossa, joskus useamminkin, työmäärästä riippuen. Tämä yhdistettynä Discordissa aktiiviseen chattailuun loi meille hyvän fiiliksen projektista, joka oli meille selkeästi yhteinen. Puhuimme ryhmän kanssa useasti siitä, kuinka kommunikointi pienienkin asioiden tiimoilta nopeutti koko prosessia ja vähensi turhan työn määrää. Botin rakentaminen oli sen verran hidasta ja ajatustyötä vaativaa työtä, ettei turhalle puuhastelulle ollut aikaa.

Prosessista pikaisesti:

  • Sisäistä nuoren kielellä ja joskus kiertelevälläkin tavalla esitetyn kysymyksen ydin, ja muodosta siitä selkeä kysymys. Joskus kysymyksessä kysyttiin useita eri asioita.
  • Hae vastauksesta nuorelle relevantti tieto
  • Teemoittele kokonaisuudet
  • Muokkaa alkuperäisestä vastauksesta botin vastaus, joka sopii mielellään myös muihin saman aihepiirin kysymyksiin, eli olisi sopivan yleispätevä
  • Teeman lisäksi listaa kokonaisuuteen sopivia asiasanoja, ja listaa näiden synonyymejä ja eri taivutusmuotoja. Sanan eri variaatiot siksi, että Watson ei vielä puhu suomea, joten se ei itse osaa tulkita sanan eri muotoja.
  • Tarkastele koko pakettia kokonaisuutena, ja katso onko botin vastaukset järkeviä kokonaisuutta silmällä pitäen
  • Juo lisää kahvia
  • Puntaroi, pähkäile ja konsultoi muita ryhmäläisiä

Kun olimme sisäistäneet mitä oikeasti olimme tekemässä, aika nopeasti tajusimme, että meidän kannattaa hieman muokkailla alkuperäisiä työpohjia ja -tapoja tehokkaammiksi, mikä saattoi turhauttaa verkeläisiä prosessin loppuvaiheessa, mutta nopeutti meidän työtämme roimasti.

Tämä olikin ryhmämme yksi tärkeistä oivalluksista prosessin aikana, aamukahvittelun tärkeyden ymmärtämisen lisäksi. Suunnitelma ja tavoitteet ovat hyviä olla projektin alkupäässä työskentelyn selkeyttämiseksi, mutta niitä ei saa hakata kiveen. Muutimme työskentelytapaamme monta kertaa tämän kuukauden aikana, kun huomasimme nopeampia ja tehokkaampia tapoja työskennellä.

Loppusuora häämöttää

Reilun kuukauden aikana saimme omat kysymyksemme hoidettua, ja vapaaehtoisilla keskiviikkokokoontumisilla aloimme jo lähestyä itse Watsonin kouluttamista, mutta ikävä kyllä aika SomeCampin tiimoilta loppui kesken. Viime metreillä autoimme vielä verkeläisiä kaikkien kolmen eri ryhmän tuotosten yhdenmukaistamisessa ja kokoamisessa erilliseen tiedostoon Watsonia varten, mutta itse botin kouluttamiseen asti emme päässeet. Toivottavasti löydämme kalenterista tulevaisuudessa yhteistä aikaa myöhemmin myös siihen, koska olisi hauska nähdä miten ketterästi tieto- ja neuvontapalvelu hoituu tekoälyltä.

Intensiivipäivät pistää iin pisteen päälle

Lopuksi kokoonnuimme vielä koko SomeCampin osallistujakaartin voimin kahdeksi päiväksi kuuntelemaan aiheeseen liittyviä keynote-puheenvuoroja ja SomeCampin henkeen sopivien aiheiden työstöön pienryhmissä. Kuulimme DJ Orkidean, eli Tapio Hakasen, uraan liittyviä tarinoita ja käännekohtia tavoitteellisuuden näkökulmasta, ja kiinteistöalan ammattilaisen Tuomas Kukon inspiroivan puheenvuoron muutoksiin varautumisesta ja oman ydintoiminnan tunnistamisesta. Päivien väliin mahtui tietenkin myös iltaohjelmaa, vaikkakin virtuaalisesti tällä kertaa. Pasin perinteinen tietovisa™ ja Among Us-peli tuli myös tutuksi. Päivien aikana saimme myös juoda SomeCampin omaa kahvia, koska postihenkilö sellaista toimitti kotiin asti leiriläisten jaksamista auttamaan.

TL;DR

SomeCamp toimi myös virtuaalisena versiona, vaikka osa verkostoitumisesta ja aivomyrskyilystä jäikin pienempään rooliin. Kick-off ja intensiivipäivät olivat ihan mukavia, etenkin pienryhmätyöskentelyn ja työpajojen osalta, mutta vahviten mieleen jäi oman bottiryhmän kanssa työskentely. Menimme reilun kuukauden vahvasti SomeCampin teeman mukaisesti eteenpäin kahvihetkestä toiseen, ja lopussa olimme oikein tyytyväisiä aikaansaannoksiimme, vaikka botti jäikin vielä palasiksi pahvilaatikkoon. Juuri tätä blogitekstiä kirjoittaessani kuitenkin sovimme ryhmän Discossa sparrausajan varaamisesta joulukuulle, ehkä Watson saadaan kuin saadaankin puhekykyiseksi vielä tämän vuoden aikana! Fingers X’d!