Valmistuin kesäkuussa 2022 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -tutkinnosta. Tutkinnon opinnäytetyönä valmistui kehittämistyö, jonka tavoitteena oli kehittää Itä-Suomen alueen nuorisotyöntekijöiden digiosaamista. Kehittämistyön tarve nousi esille maaliskuussa 2020, jolloin COVID-19-pandemian takia monet toimialat joutuivat tekemään äkillisen digiloikan. Tämä muutos koski myös nuorisotyötä. Ennen koronaa puhuttiin nuorisotyön digitalisoituvan pikkuhiljaa, mutta kukaan ei osannut odottaa sen tapahtuvan näin nopeasti. Poikkeustilan takia eri nuorisotyön työmuotojen tuli siirtää toimintaa verkkoympäristöihin. Suurimmalla osalla toimijoista tämä kävi helposti, mutta osalla ei. Yksi syy tälle oli kehno digiosaamisen taso. Digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttö oli heikolla tasolla, eikä tiedetty, millaista sisältöä sinne tulisi tehdä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Itä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimi, jonka toimialueen nuorisotyön toimijoille kehittämistyö toteutettiin.
Kehittämistyö lähti liikkeelle koulutustarvekyselystä, jolla kartoitettiin nimensä mukaisesti alueen nuorisoalan toimijoiden koulutustarpeita digitaalisen nuorisotyön teemoista. Kyselyn pohjana hyödynnettiin Verken laatimaa nuorisotyön ammatillisen digiosaamisen kriteeristöä. Teemat, joista vastaajat toivoivat eniten koulutusta, olivat media-, informaatio- ja datalukutaito, digitaalinen luovuus sekä digitaalinen kommunikaatio ja vuorovaikutus. Koulutustarvekyselyn tulosten perusteella laadittiin koulutuskokonaisuus, jonka sisältöjä suunniteltiin yhteistyössä verkeläisten kanssa. Koulutuskokonaisuus piti sisällään webinaarisarjan sekä Teamsiin perustetun digivinkkiryhmän, jonka tarkoituksena oli toimia webinaarien tukena ja jossa osallistujilla oli mahdollisuus kysyä ja jakaa vinkkejä toisilleen. Koulutuskokonaisuuteen osallistuvien digiosaamisen kehittymistä arvioitiin alku- ja loppukyselyllä. Kehittämistyö osoitti, että digiosaamista voidaan kehittää koulutustoiminnan avulla. Osaamisen kehittymistä tukevia tekijöitä ovat muun muassa osaamistarpeisiin kohdennettu koulutus, toiminnallinen toteutustapa, ammatillinen vertaistuki sekä rauhallinen ajankohta, jotta koulutettavaan asiaan voi keskittyä rauhassa. Vaikka osaamisen kehittymiselle tarjotaan optimaalinen ympäristö, sen toteutuminen on kuitenkin jokaisen yksilön omalla vastuulla.
Koska digitaalisuus ja teknologia jatkavat kehittymistään, digiosaamisen kehittämiseen liittyviä koulutuksia tulee tarjota jatkossakin. Vaikka tarjotaan monipuolista koulutusta, kukin koulutukseen osallistuja on vastuussa omasta osaamisen kehittämisestä, ja siitä, kuinka opittu tieto siirtyy käytäntöön. Kunkin nuorisotyön toimijan tulee pitää oma digiosaamisensa sellaisella tasolla, että pystyy toimimaan ja järjestämään toimintaa digitaalisissa ympäristöissä. Nuorisoalan ammattilaisten tulee kehittää kovien teknisten digitaitojen lisäksi myös pehmeitä, ihmisläheisiä digitaitoja, jotta he osaavat keskustella nuorten kanssa digitaalisuuteen liittyvistä teemoista, tukea heitä oman digitaalisen identiteetin kehittämisessä, sekä ymmärtävät ja tietävät nuorten elämään vaikuttavista digitaalisuuteen ja teknologiaan liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä.
Välillä voi tuntua, että osaamisen kehittämiseen tarvittavan sisäisen motivaation löytäminen on yhtä haastavaa, kuin sille vaadittavan ajan löytäminen. Osaamisen kehittämisessä tulee muistaa se, että kaikkea ei tarvitse osata saman tien. Välillä tulee ottaa askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilla rohkeasti erilaisia toiminnallisuuksia, ja oppia niiden käyttöä onnistumisten ja virheiden kautta. Tärkeää on myös muistaa, ettei kukaan ole yksin digitaalisten taitojen kehittämisen kanssa. Ei siis tule epäröidä kysyä apua, neuvoa tai vinkkiä. Yhteistyö on avainsana osaamisen kehittämisessä.
