Verke järjesti joulukuun alussa Digitaalinen järjestötoiminta -aamiaistilaisuuden valtakunnallisille nuorten parissa toimiville järjestöille. Harvoin järjestöillä on mahdollisuus istua alas keskustelemaan vapaamuotoisesti digitalisaation vaikutuksista järjestöjen toimintaan ja keskustelu pulppusikin jo ennen varsinaisen ohjelman alkamista.
Aamiaiselle osallistuneista järjestöistä muutamat osallistuivat Verken uusimman julkaisun Kohti digitaalista nuorisotyötä kirjoittamiseen ja idea tilaisuuden järjestämisestä lähtikin järjestöiltä itseltään. Tämä kertoo myös siitä, että digitalisaatio näkyy entistä vahvemmin järjestöjen toiminnassa ja tarve kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiselle on kasvanut. Aamupäivän aikana esiin nousikin uusia ideoita digitaalisuuden suhteen, ja mikä tärkeintä, päästiin kuulemaan mitä kaikkea erilaiset järjestöt ovat digitaalisuuden saralla tehneet.
Osaamista ja innostusta tarvitaan
Digitaalisuuden sisällyttäminen osaksi järjestötoimintaa asettaa omat haasteensa. Toiminta vaatii työntekijöiltä ja vapaaehtoistyöntekijöiltä riittävää osaamista ja innostusta osallistua muutokseen. Asennemuutos saattaakin olla muutoksista haastavin. Ennen digitaalisen toiminnan kehittämistä tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, mistä oikeastaan järjestöjen digitaalisessa nuorten parissa tehtävässä työssä on kyse. Kasvatuksellisten ja nuorisotyöllisten tavoitteiden ymmärtäminen edesauttaa yhteyden löytämistä omaan työhön ja digitaalisuuden tuoman arvon tunnistamista. Sen jälkeen myös oman osaamisen kehittäminen on helpompaa.
Esimerkkejä onnistumisesta
Onnistumisia on tapahtunut muun muassa pilvipalveluiden hyödyntämisessä järjestötoiminnassa. Suomen Partiolaisten Office 365 -järjestelmän käyttöönotto on hyvä esimerkki siitä, miten toimintakulttuuria voidaan uudistaa. Kun uusi järjestelmä saadaan hyvin kytkettyä toimintaan, on se helpommin omaksuttavissa ja sisällytettävissä toimintaan. Pilvipalvelun avulla järjestön avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyy, sillä esimerkiksi tiedostot ovat helposti kaikkien saatavilla.
Keskusteluissa nousi yhtenä onnistumisena myös laajalla yhteistyöllä toteutettu Sekaisin-chat. Sekaisin-chat osoitti, että nuorelle tärkeintä on toimiva ja hyvä palvelu, ei niinkään se mitkä tahot palvelua ylläpitävät. Chat on osoittanut myös palvelun tarpeellisuuden, sillä palvelun käyttäjät ovat chatin jälkeen siirtyneet muiden palveluiden piiriin nostaen käyttäjämääriä. Soittaminen ei ole enää kaikille se luontevin tapa ottaa yhteyttä, vaan chatin kaltaiset palvelut tulevat sen rinnalle hyväksi vaihtoehdoksi.
Digitaalisuuden avulla lisää voimavaroja järjestölle
Vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen ja ohjaaminen digitaaliseen toimintaan saattaa vaatia paljon työntekijäresursseja, mutta toisaalta vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara ja lisäresurssi järjestöille. Vapaaehtoisilla on usein myös sellaista erityisosaamista, jota hyödyntämällä voidaan järjestöissä luoda uusia toimintoja ja laajentaa toimintaa. Verkko mahdollistaa uusia tapoja osallistua vapaaehtoistoimintaan etäisyyksistä huolimatta. Vapaaehtoiset tekevät järjestöissä muun muassa etsivää nuorisotyötä verkossa osallistuen vertaisina kollegoina toimintaan. Lisäksi vapaaehtoiset pääsevät osallistumaan eri tavoin toiminnan kehittämiseen.
Miten toimintaa voisi kehittää?
Hyvien käytäntöjen lisäksi digitaalisesta järjestötoiminnasta puhuttaessa olisi hyvä nostaa keskusteluun myös epäonnistumiset eikä lakaista niitä maton alle. Epäonnistumiset voivat toimia arvokkaana välineenä toiminnan kehittämiseen ja myös muut toimijat voivat välttää samat virheet avoimella keskustelulla. Epäonnistumiseen liittyy toisaalta myös epäonnistumisen pelko, josta pitäisi päästää irti ja uskaltaa rohkeasti kokeilla. Tämä vaatii kuitenkin kulttuurin muutosta ja valmiutta heittäytyä rohkeammin vieraampienkin asioiden pariin.
Toiminnan kehittämisessä on myös tärkeää pohtia nuorten roolia. Osallistetaanko nuoret mukaan toiminnan kehittämiseen vai nähdäänkö nuoret enemmän valmiin palvelun tai tuotteen käyttäjinä? Yhtenä haasteena keskusteltaessa nousi esiin kehittäjien ja käyttäjien välinen kuilu. Hyväksi koetut ajatukset eivät välttämättä vastaa käyttäjien tarpeita ja pitäisikin aina palauttaa mieliin, ketä varten toimintaa tehdään. Aina se, minkä aikuiset kokevat innostavaksi ei välttämättä vastaa nuorten toiveita. Nuorten osallistaminen toiminnan kehittämiseen voisikin toimia ratkaisuna käyttäjälähtöisemmän palvelun luomisessa.
Uusissa kokeiluissa ja projekteissa voitaisiin jo työstövaiheessa hyödyntää käyttäjien kokemuksia. Projektit voitaisiin antaa käyttäjien arvioitavaksi jo keskeneräisenä ja jatkaa kehittämistä arvioiden pohjalta valmiin tuotteen sijaan. Keskeneräistä tuotetta on helpompi lähteä muuttamaan ja tuotetta voidaan vielä kehittää toimivammaksi ennen varsinaista julkaisua.
Digitaalisten palveluiden lisäksi nuoret voidaan osallistaa mukaan digitaalisen toiminnan ja toimintamuotojen kehittämiseen ja suunnitteluun. Digitaalista toimintaa ei tarvitse luoda valmiiksi nuorille, vaan toimintaa voidaan tehdä yhdessä nuorten kanssa. Esimerkiksi Suomen Partiolaisten hyödyntämä Office 365 -järjestelmä on mahdollistanut uudella tavalla osallistumisen leiritoiminnan tekemiseen. Järjestelmä mahdollisti Roihu-leirin suunnittelun digitaalisen alustan avulla. Myös itse leirin ohjelmaan oli sisällytetty digitaalista toimintaa mukaan muun muassa koodaustyöpajan muodossa, jossa nuoret pääsivät opettelemaan koodausta ja luomaan uutta.
Suomen 4H-liitto toi hienosti tilaisuudessa esiin sen, mihin monet järjestöt digitaalisessa nuorisotyössä tähtäävät: digitaalisuus ei ole erillinen osa-alueensa järjestön strategiassa, vaan osa kaikkea työtä. Tätä tavoitetta kohti siirtymisessä apuna toimii Verken Kohti digitaalista nuorisotyötä -julkaisu, josta voi tutustua tarkemmin myös järjestöjen digitaaliseen toimintaan ja kokemuksiin.
