Olemme tänään julkaisseet uuden teoksen ”Digitalisaatio ja nuorisotyö” yhdessä Eesti Noorsootöö Keskuksen (ENTK) kanssa. Julkaisu on lähes vuoden kestäneen yhteistyöprojektin tulos.
Viro ja ENTK ovat olleet Verkelle luonteva yhteistyökumppani jo usean vuoden ajan. Viro on ollut digitalisaation suhteen edelläkävijä erityisesti sähköisten palvelujen osalta. Yksi konkreettinen esimerkki Viron edistyksellisyydestä on se, että vuodesta 2015 lähtien Viro on tarjonnut ensimmäisenä maailmassa muiden maiden kansalaisille e-kansalaisuutta, mikä on antanut myös ulkomaalaisille mahdollisuuden käyttää virolaisia e-palveluita.
Älykäs ja digitaalinen nuorisotyö
Viro on mielenkiintoinen yhteistyökumppani ja verrokki Suomelle myös nuorisotyön digitalisaation näkökulmasta. Vuonna 2017 Virossa lanseerattiin kansallinen älykkään nuorisotyön (smart youth work) strategia, jonka tarkoituksena on edistää älykkäiden ratkaisujen käyttöä nuorisotyön ja -politiikan kehittämisessä valtakunnallisesti. Suomessa vastaavantyyppisenä strategisena ohjaustyökaluna voidaan pitää opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2013–2016 älystrategiaa, jonka käytännön vaikutus esimerkiksi nuorisotoimialalle jäi tuolloin verrattain pieneksi. Ehkä aika ei ollut vielä riittävän kypsä digistrategialle, joka linkittäisi valtakunnalliset politiikkalinjaukset ja nuorisotyön käytännön.
Vaikka Suomessa ei ole nuorisotyössä ainakaan tällä hetkellä kansallisen tason äly- tai digistrategiaa, on digitalisaatio nostettu kuitenkin vahvasti esiin esimerkiksi valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa. Suomessa nuorisotyön digitalisaatio on myös pitänyt sisällään ajatuksen nuorisotyön kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, joka kohdistuu nuorisotyöllisten toimintojen ja prosessien lisäksi myös digitaaliseen infrastruktuuriin sekä digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden edistämiseen ja kehittämiseen toimialalla.
Älykkään nuorisotyön sijaan Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa on ollut vakiintuneemmassa käytössä termi ”digitaalinen nuorisotyö” (käsitteestä tarkemmin julkaisun artikkelissa ”Miksi digitaalista nuorisotyötä tarvitaan?”). Digitaalisen nuorisotyön käsite on kuitenkin ollut monelle hankala hahmottaa. Olemme Verkessä huomanneet, että Suomessa on välillä vedetty yhtäsuuruusmerkkejä digitaalisen nuorisotyön ja verkkonuorisotyön välille. Tämä on sinänsä ymmärrettävää tarkasteltaessa suomalaisen digitaalisen nuorisotyön traditiota, jossa verkkovälitteisellä tieto-, neuvonta ja ohjaustyöllä on ollut vahva rooli diginuorisotyön kehittymisessä.
Kansainvälinen vertailu kuitenkin osoittaa, että monissa muissa maissa näiden kahden käsitteen välillä ei ole ollut historiallisesti vahvaa yhteyttä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa nuorten tekemiseen perustuvalla teknologiakasvatuksellisella toiminnalla (esim. STEM/STEAM ja maker-kulttuuri) on ollut historiallisesti paljon merkittävämpi rooli diginuorisotyössä kuin verkossa tapahtuvalla ohjaustyöllä. Irlannissa lainsäädäntö on jopa tehnyt vaikeaksi toteuttaa verkkonuorisotyötä, koska nuorisotyöntekijä ei ole voinut kohdata verkossa nuorta ilman toisen aikuisen läsnäoloa. Keski-Euroopassa puolestaan digitaalinen nuorisotyö on pohjautunut vahvasti mediakasvatukselliseen traditioon, jossa keskeisenä tavoitteena on ollut nuorten mediataitojen vahvistaminen.
Tämän eri maiden traditioiden eron ymmärtäminen on tärkeää erityisesti siksi, että sen kautta voimme piirtää paljon rikkaampaa kuvaa siitä, mitä on digitaalinen nuorisotyö. Se on nuorten kohtaamista verkon eri yhteisöissä. Se on myös fyysisessä ympäristössä tapahtuvaa teknologian kanssa värkkäilyä, se on itseilmaisua digitaalisen median välineillä, se on pelaamista toisten nuorten kanssa nuorisotalolla tai verkon yli, se on omien digitaitojen vahvistamista ohjelmointikerhossa, se on keskustelua oikeudesta omaan yksityisyyteen digitaalisissa ympäristöissä tai kuvien käyttöön liittyvistä tekijänoikeuksista. Ja se on paljon paljon muuta.
Mihin suuntaan nuorisotyön digitalisaatio on menossa?
Viime vuosina Verke on pyrkinyt edistämään digitaalisessa nuorisotyössä organisaatiolähtöistä kehittämistä. Se rakentuu perusajatukselle, että nuorisotyön kenttä on moninainen tavoitteiden, kohderyhmän ja toiminnan luonteen suhteen. Siksi myös digitalisaatio tarkoittaa organisaatioille eri asioita ja niihin tulee vastata erilaisin toimenpitein. Tämän moninaisuuden huomioimiseksi laadimme vuonna 2016 Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivat, joiden avulla olemme pyrkineet tarjoamaan työkalun organisaatioiden sisäiseen digikeskusteluun ja strategiseen kehittämistyöhön kunta-, seurakunta- ja järjestösektorin nuorisotyössä.
Suuntaviivat ovat oman aikansa tuote ja päivittämistarvetta varmasti löytyy jo paljon. Tämän vuoden aikana tulemmekin Verkessä tuottamaan oman käsityksemme siitä, mihin nuorisoalan digitalisaatio on menossa ja mitkä ilmiöt ja kehittämistarpeet ovat lähes vuosikymmenen ajan tuottamamme tiedon ja saatujemme kokemusten perusteella keskeisiä nuorisotyössä juuri nyt. Vaatimattomasti muotoilemamme ”megajulkaisu” -työnimellä kulkeva projekti julkaistaan loppusyksystä.
Sitä odotellessa haluan lopuksi nostaa vielä kolme kehittämisnäkökulmaa nuorisotyön digitalisaatiota koskien. Nämä näkökulmat nousevat vahvasti esiin myös Digitalisaatio ja nuorisotyö –julkaisumme asiantuntija-artikkeleissa.
1. Nuorisotyön digitalisaatiossa fokus on ollut usein palvelujen sähköistämisessä ja digitoimisessa. Digitalisaatiossa keskeisintä ei kuitenkaan ole olemassa olevien nuorisotyön toimintojen ja palvelujen digitointi, vaan digitalisaation mahdollistamien uudenlaisten toimintojen, sisältöjen ja toimintamallien tarjoaminen ja kehittäminen. Uudet toimintamallit edellyttävät uudenlaista lähestymistapaa tarkastella nuorten tarpeita ja nuorisotyötä. Miten nuorisotyö tarttuu esimerkiksi työn ja toimeentulon muutoksiin tai demokratian rakenteiden uudistumiseen, jotka linkittyvät vahvasti digitalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen sekä nuoriin?
2. Toimialasta riippumatta organisaatioilta puuttuu usein selkeä visio. Tarina siitä, mihin suuntaan digitalisaatiota halutaan viedä ja miksi. Ilman yhteistä tarinaa on vaikea puhua samaa kieltä, rakentaa yhteisiä tavoitteita toiminnalle ja saada ihmiset sitoutumaan prosessiin. Esimerkiksi nuorisotyössä käytetty mantra ”tehdään nuorisotyötä siellä missä nuoret ovat” ei yksinkertaisesti riitä, jos kysymyksiin ”miksi”, ”kenelle” ja ”miten” ei ole vastausta. Toisaalta vision on oltava riittävän konkreettinen tai muuten tarina on pelkkää unelmointia.
3. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia tapoja koota ja hyödyntää tietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tukena. Parhaimmillaan voimme tuottaa monipuolisempaa ymmärrystä nuorista ja heidän tarpeistaan sekä nuorisotyöstä ja sen vaikuttavuudesta. Keskustelu datasta kuitenkin typistyy usein eri tiedonkeruuntapoihin, vaikka vähintään yhtä tärkeää olisi miettiä, millainen data on toiminnan kehittämisen kannalta oleellista, miten sitä tulisi analysoida ja miten sitä voidaan hyödyntää reaaliaikaisesti. Datahypetyksen yhteydessä on myös tärkeä muistaa, että erilaisten digitaalisten ratkaisujen ja tilastointiohjelmien käytössä kyse ei ole vain toiminnan dokumentaatiosta vaan ne toimivat samalla toiminnan ohjaustyökaluna: se mitä päätämme dokumentoida, mitata ja tehdä näkyväksi kertoo siitä, mitä pidämme tärkeänä ja mihin haluamme nuorisotyötämme suunnata. Siksi tietopohjaista kehittämistyötä ei tule rakentaa yksittäisen työkalun teknisten ominaisuuksien varaan, vaan kaiken pohjana tulee olla käsitys siitä, mitä tietoa tarvitsemme ja haluamme tehdä näkyväksi.
Tarttuessasi uuteen julkaisuumme kannustan sinua pohtimaan, miten edellä mainittuja näkökulmia on käsitelty omassa organisaatiossasi ja miten ne näkyvät julkaisussa erityisesti virolaisissa asiantuntijakirjoituksissa. Teemoja on mahdollista myös viedä eteenpäin tuottamallamme Innoboksilla, jonka tarkoituksena on tarjota hyvin konkreettinen työkalu uudenlaisten visioiden ja toimintamallien synnyttämiseen. Innoboksi julkaistaan huhtikuussa, joten tarkkaile Verken somea. Voit päästä ensimmäisen kerran tutustumaan konseptiin kuitenkin jo Turun Nuori2019-tapahtumassa torstaina 28.3. klo 9-10, jolloin aiheesta järjestetään työpaja “Innovaatiomenetelmiä nuorisotyöhön”. Tervetuloa mukaan ja tule moikkaamaan verkeläisiä meidän messupisteellemme!
Digitalisaatio ja nuorisotyö -julkaisun painettua versiota voit lukea ja tilata maksuttomasti täältä.
