Kun aloitin vuoden 2013 alussa Verken projektipäällikön tehtävät, sain Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselta käyttööni kannettavan tietokoneen. Kone oli tyhjennetty edellisen omistajan tiedostoista ja palautettu oletustilaan. Atk-yksikkö oli tehnyt käyttäjätilin, jonka salasanaksi oli asetettu sana ”viisikko”. Mietin tuolloin, että kuinka kuvaavaa tämä oli.
Olimme puhtaan pöydän ääressä: Verkestä oli irroitettu sellaiset toiminnot, joiden kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun nuoret. Verkeen jäi viiden hengen tiimi, jonka tehtävänä oli toteuttaa valtakunnallisen nuorisotyön kehittämis- ja palvelukeskuksen tehtäviä, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö oli sille asettanut vuonna 2011.
Puhtaalle pöydälle piirtyi ensimmäisten joukossa kasa kysymysmerkkejä. Huomasimme, että Verken ajantasainen tieto verkkonuorisotyön käytännöistä on ohut. Tästä jalostui jatkokysymys, että tiedämmekö varmasti, mitä nuorisotyön toimijat Verkeltä toivovat tai että millä tavalla voisimme toteuttaa kehittämis- ja palvelukeskuksen roolia toimijoiden tarpeista lähtien. Hyvin nopeasti päätimme lähteä toteuttamaan kyselyä eri nuorisotyön toimijoille. Kyselyllä tavoittelimme kuvaa siitä, mitä verkkonuorisotyössä tehdään vuonna 2013. Toiseksi, halusimme tietää niistä asioista ja aiheista, joista työntekijät ja toimijat kokevat eniten tarvitsevansa lisätietoa ja koulutusta. Kyselyt osoitettiin kunnan ja järjestöjen työntekijöille. Lisäksi tehtiin erikseen kysely nuorisoalan oppilaitosten opettajille.
Onnistumisia
Kyselyt toteutettiin loppukeväällä ja tällä hetkellä menossa on tulosten analysointivaihe. Kyselyn alustavia tuloksia esiteltiin Verken sivustoilla ja niiden pohjalta suunniteltiin syksyn Verke on Tour -koulutuskiertueen sisältöjä. Verke tulee toteuttamaan syksyllä neljä kaksipäiväistä sekä neljä yhden päivän kestävää koulutusta – niistäkin lisätietoa löytyy Verken sivuilta. Merkittävää on se, että kuntakysely lähetettiin kaikkiaan 2100:lle nuorisotyön toimikentällä työskentelevälle henkilölle ja vastauksia tuli yhteensä 888 kappaletta. Näkisimme, että korkeaan vastausprosenttiin on ainakin kaksi keskeistä syytä. Uskomme, että kyselyn aihe ja tulevat tulokset kiinnostavat eri toimijoita. Toiseksi, uskon itse merkitystä olleen sillä, että kuntien nuorisotyöntekijät saivat kyselyn henkilökohtaisesti sähköpostina. Yhteystietojen keruu toteutettiin siten, että kävimme läpi jokaisen 320:n Suomen kunnan nuorisotoimen verkkosivut ja poimimme sieltä nuorisotyöntekijöiden sähköpostiosoitteet.
Toinen onnistuminen liittyy havaintoon, joka muodostui kuntien työntekijöiden sähköposteja etsiessä. Eri sivustoja läpikäydessä saimme kattavaa kuvaa kuntien ja erityisesti nuorisotoimien toiminnasta ja verkkosivustojen toteutuksesta. Useilla sivustoilla tieto oli joko vaikeasti löydettävissä tai sivustoja ei oltu päivitetty pitkään aikaan. Joillakin kuntien sivuilla yhteystietoja ei ollut listattuna lainkaan. Näissä tapauksissa otimme yhteyttä puhelimitse suoraan kuntaan. Samalla meille tarjoutui hyvä mahdollisuus tutustua ja keskustella eri puolella Suomea toimivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Muistan itse esimerkiksi soiton Maarianhaminaan ja keskustelun englanniksi paikallisen nuorisotoimen vastaavan henkilön kanssa. Nämä kokemukset toivat Verkelle vivahteikkaamman kuvan siitä, kuinka moninaista on suomalainen nuorisotyö.
Puhdistimme pöytää myös Verken verkkosivuston osalta. Edellisten sivujen toiminnallisuudet eivät enää vastanneet Verken toiminta-ajatuksia ja samaan aikaan kyselyn työstämisen kanssa jatkoimme sivuston uudistamista. Sivut avattiin miltei aikataulussa, helmi-maaliskuun vaihteessa, ja ne ovat saaneet paljon positiivista palautetta. Sivusto ja siihen olennaisesti liittyvät sosiaalisen median erilaiset palvelut eivät muodosta kuitenkaan staattista rakennetta, joka valmistuessaan on vaihtumaton. Sivustoon tulee jatkossa uusia ominaisuuksia; muutamme jossain vaiheessa sen rakennetta mikäli tuntuu, että nykyinen sisällön jaottelu ei vastaa tarkoituksenmukaisesti syntynyttä sisältöä. Verkkopalveluihin tulisikin ehkä suhtautua enemmänkin dynaamisena ja muuttuvana toimintayksikön ajattelun ja toiminnon laajentumana kuin rakenteena, joka muodostuu suunnittelun ja rakentamisen myötä staattiseksi kehikoksi ylläpitämään informaatiota tietyssä lokerossa.
Kun asiat eivät mene kuin strömsössä
On mahdollista, että monelta on mennyt ohitse yksi ympäristö, jonka toteutus ei onnistunut samaan tapaan kuin kyselyn tai verkkosivuston toteutus. Yhtenä tavoitteistamme on ollut muodostaa keskusteluympäristö, jossa nostetaan esille Verkelle esitettyjä kysymyksiä ja käydään keskustelua laajemmin erilaisista osa-alueista, jotka liittyvät internetin ja verkottuneen interaktiivisen median käyttöön nuorisotyössä. Tätä varten rakensimme keskusteluympäristön, jonka nimesimme Aukioksi. Aukio on toteutettu tekniikalla, joka perustuu Reddit.com -sivuston rakenteeseen. Käytännössä teimme uuden Redditin riisuttuna ja lokalisoituna. Konsepti toimii erinomaisesti alkuperäisellä Reddit.com -sivustolla, mutta paikallisesti se ei toimi silloin kun käyttäjäryhmä on pieni ja esimerkiksi tietyn ammattiryhmän edustajien ympäristönä. Valitsimme siis väärän työkalun tälle ryhmälle ja olemme siltä osin palanneet piirustuspöydän ääreen. Uusi keskusteluympäristö tulee käyttöön syksyn alussa ja sitä tuodaan esille syksyn koulutusten ohella. Keskeistä näissä ympäristöissä digitaalisen toteutuksen sijaan on käyttäjien muodostama yhteisö. Vaikka saisimme rakennettua syksyksi intuitiivisemman käyttökokemuksen yhteiselle keskustelulle, on se turhaa, mikäli sille ei ole käyttötarvetta tai käyttäjiä. Saamamme palautteen mukaan on tarvetta keskustelulle nuorisotyön ja interaktiivisen verkottuneen median kontekstissa. On eri asia, onko työntekijöillä aikaa sille työn arjessa.
Verkelle suotuisasti saimme vuoden alusta haltuumme Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (Nusuvefo) kiertävän puheenjohtajuuden. Nusuvefoon kuuluu laaja-alaisesti erilaisia toimijoita, joita yhdistää nuorille suunnattujen verkkopalveluiden toteuttaminen ja kehittäminen. Verkosto pyrkii koordinoimaan toimintoja ja tekemään yhteisiä linjauksia mm. verkkotyön eettisten ohjeistusten ja ilmoitusohjeiden osalta. Edellä mainittu keskusteluympäristön uudistaminen liittyi myös olennaisesti Nusuvefon aiemman ympäristön korvaamiseen. Aukio-ympäristön uudelleensuunnittelu on viivästyttänyt olennaisesti kahdella kuukaudella myös Nusuvefon verkkokeskustelun aloittamista uudessa ympäristössä.
On tärkeää, että epäonnistumisista tai muuten vaan ei niin putkeen menneistä kokeiluista puhutaan. Usein tärkeitä havaintoja ei ole mahdollista saada epäonnistumalla ensin useamman kerran. Pyrimme kannustamaan jakamaan myös epäonnistumisia hyvien käytäntöjen lisäksi. Tämä saattaa laskea rimaa eri toimijoilla kokeilemaan totutusta poikkeavia tapoja sekä vähentää pyörän uudelleen keksimistä.
Yhteistyössä tulevaan
Kyselyn ja sivu-uudistuksen ohella olemme tehneet yhteistyötä erilaisissa yhteyksissä ja monenlaisten toimijoiden kanssa. Olemme tehneet erilaisia koulutuksia ja käyneet kommentoimassa erilaisissa tilaisuuksissa niin mediakasvatuksen tulevista suuntaviivoista, millaista pelitoimintaa on nuorisotyössä, miten internet ja verkkonuorisotyö näkyy nuorten ja nuorisotyön tekijöiden arjessa – vain muutamia mainitakseni. Tämän lisäksi olemme pyrkineet palvelemaan erilaisissa tarpeissa. Verkeltä on kysytty, minkälaisia laitteistoja olisi hyvä hankkia, millaisia some-palveluita on tarkoituksenmukaista käyttää erilaisiin tarpeisiin tai miten piratismiin tulisi suhtautua nuorisotalotyössä. Näistä yhteydenotoista on muodostunut nopeiden keskustelujen lisäksi kehittäjäkumppanuuksia. Ehkä isoimpana teemana kehittäjäkumppanuuksista on nuorisotyömäisen pelitoiminnan kehittämiseen tähtäävät kumppanuudet. Olemme olleet onnekkaita ja päässeet mukaan edistämään vihapuheen vastaista toimintaa Suomen No Hate Speech -kampanjassa, tekemään pelikasvattajan käsikirjaa Pelikasvattajien verkostossa, järjestämään hankekoulutusta Koordinaatin kanssa ja osallistumaan Mun Kroppa- sekä Mun Talous -kampanjoiden ohjaus- tai työryhmissä. Lisäksi olemme iloisia kaikista niistä viikon näkökulmista ja hyvistä käytännöistä, joita olemme sivuillemme saaneet.
Näitä erilaisia käytäntöjä ja verkkonuorisotyötä ylipäätään pyrimme tuomaan näkyväksi ensi syksystä lähtien. Yhteistyönä Allianssin kanssa olemme saaneet sovittua, että Verke vastaa vuoden 2014 Allianssi-risteilyllä yhden seminaaritilan sisällöistä. Sitä kautta saamme nostettua internetin ja nuorisotyön kontekstissa olevia aiheita entisestään yleiseen keskusteluun. Tähtäimessä on, että Allianssi-risteilyyn mennessä saisimme tänä vuonna kumuloituneen tiedon yksien kansien väliin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Lupauksia lopuksi
Blogi-tyylisten kirjoitusten on usein tapana olla lyhyempiä kuin esimerkiksi tämä artikkeli. Tätä kirjoittaessani huomasin, että asiaa joutui jo nyt tiivistämään ja paljon erilaisia havaintoja ja yhteistyökumppanuuksia joutui karsimaan sisällöistä pois. Sen innoittamana päätinkin aloittaa tekemään kesälomien jälkeen merkintöjä useammin ja tiiviimmin keskittyen yhteen asiaan. Tätä kirjoittaessa jäin mm. pohtimaan GitHubin ohjelmistoluetteloiden hyödyntämistä verkkopalveluiden suunnittelussa, tulevan Somejami-tapahtuman luonnetta sekä sitä, miten nuorisotyön palveluita voitaisiin paremmin visualisoida ja helpottaa ehkä siten niiden löytämistä. Haluaisin myös ehkä pohtia tarkemmin Aukio-palvelun suunnittelun lapsuksia, verkkonuorisotyön määritelmiä tai sitä, miten verkottunut media on muuntanut nuorten välistä sosiaalisuutta sekä sosiaalista normistoa.
Kevään aikana olemme myös käyneet erilaisissa tilaisuuksissa kuuntelijana, kuten pelitutkimuspäivillä, ja tätä kirjoittaessani olen matkalla kotiin NYRIS12-nuorisotutkimusseminaarista. Näissä tilaisuuksissa on paljon hyvää ja uutta tutkimustulosta sekä hyviä käytäntöjä. Niistä jokaisesta voisi veistää yhden lastun ja siihen pyrin – sitten loman jälkeen. Omasta ja Verken puolesta kiitän tuhannesti kuluneesta keväästä kaikkia, joiden kanssa tiemme ovat ristenneet tavalla tai toisella ja toivotan hyvää kesää kaikille!
