Kesän lukuvinkeissä sukelletaan tuttuun tapaan vuoden aikana julkaistuihin Verken blogikirjoituksiin. Vinkkisarja aloitetaan tulevaisuuden ennakoinnilla ja teknologian kehityksellä. Miten nuorisotyössä tulisi huomioida tulevaisuuden ennakointi? Entä kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää nuorisotyössä?
Olemme viime vuoden aikana puhuneet Verkessä paljon tulevaisuuden ennakoinnista ja teknologian kehityksestä kuten esimerkiksi tekoälystäkin. Nämä teemat innoittivatkin kirjoittamaan julkaisun yhdessä koko Verken voimin viime vuonna päättyneen osaamiskeskuskauden päätteeksi. Lopputuotoksena syntyi painettu Mitä nuorisotyön tulisi tietää? – Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta -teos. Kyseiseen teokseen voi tutustua myös tiivistettynä ja visuaalisena monimediajulkaisuna osoitteessa www.nuorisotyö2030.fi.
Ihmisten jokapäiväinen elämä, sosiaaliset suhteet, työnteko ja kulttuurikokemukset mullistuvat teknologian kehityksen myötä. Samalla myös nuorisotyö on muutoksen ympäröimänä. Tämän vuoksi nuorisotyössä tarvitaan tulevaisuuden ennakointia, sillä ennakoinnilla voidaan vastata paremmin nuorten muuttuviin tarpeisiin.
Ennakointiin tarkoitetaan järjestelmällistä tulevaisuuksien tarkastelua. Ennakointi ei ole siis ennustamista vaan tavoitteena on luoda käsityksiä mahdollisista tulevaisuuksista. Ja tulevaisuuskeskusteluissahan myös nuoret ovat mielellään mukana. Lasten ja nuorten säätiö, Tieto ja Tulevaisuuskoulu tekivät viime vuonna selvityksen lasten ja nuorten ajatuksista tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten säätiön yritysyhteistyön asiantuntijana ja tiimipäällikkö Hanna Koskenkangas kirjoitti selvityksen tuloksista lokakuussa Verken blogiin. Selvityksen mukaan kolmasosa nuorista kokee ettei heitä kuulla riittävästi heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä aiheissa. Moni tulevaisuuden isoista kysymyksistä (kuten esimerkiksi ilmastonmuutos) on merkityksellisiä nuorille ja on ikävää, että heitä, joita päätökset koskee, ei kuulla.
Kyselyssä kysyttiin nuorilta myös heidän suhtautumistaan teknologiaan ja sen kehitykseen. Nuoret pitävät todennäköisenä, että teknologian ja digitalisaation merkitys kasvaa tulevaisuudessa elämän eri osa-alueilla, mutta eivät pidä kehitystä yksiselitteisen toivottavana. Nuoret myös hahmottavat teknologian kehitystä usein uhkien ja vääristyneiden mielikuvien kautta. Selvitys siis osoittaa, että nuoret ovat kriittisiä ja tunnistavat tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet.
Korvaako tekoäly nuorisotyöntekijän?
Kun julkisessa keskustelussa puhutaan tulevaisuudesta ja teknologian kehityksestä, monesti esimerkiksi nostetaan tekoäly ja sen hyödyntäminen erilaisissa toiminnoissa. Voiko tekoäly korvata myös nuorisotyöntekijän? Tuskin, mutta tekoälyn kanssa pääsee varmasti tulevaisuudessa työskentelemään, ellet jo työskentele! Tekoälyä hyödynnetään nimittäin jo nyt monin tavoin yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Mainitsemassani Verken uusimmassa tulevaisuuteen painottuvassa julkaisussa pääsee syvemmin perehtymään myös tekoälyn tulevaisuuteen nuorisotyössä. Toisinaan voi olla houkutteleva ajatus siirtää asioiden suorittamista ja prosessointia tekoälylle, mutta kaikissa tapauksissa se ei ole kannattavaa tai mahdollistakaan. Nuorisotyöstä ei esimerkiksi ole tällä hetkellä tarpeeksi dataa, jotta sen perusteella voitaisiin toteuttaa pitkälle vietyjä tekoälyanalyyseja tai päätelmiä. Tähän tarvittaisiin automatisoituja järjestelmiä sekä vuoropuhelua eri datalähteiden välillä.
Verken suunnittelija Marcus on avannut hyvin kuvitteellisen tilanteen avulla mihin tekoäly voisi nuorisotyössä parhaimmillaan hyödyntää. ”Voidaan kuvitella tilanne, että meillä olisi laajasti tietoa siitä, montako nuorta käy nuorisotiloilla ja mihin aikaan he saapuvat ja poistuvat. Mikäli tämän data yhdistettäisiin Ilmatieteen laitoksen toteutuneisiin sääennustuksiin, voitaisiin luoda malli, joka pystyisi kertomaan, miten nuorisotilojen kannattaisi olla auki vaikka seuraavalla viikolla perustuen tuleviin sääennustuksiin. Tällöin tekoäly voisi olla laatimassa työvuoroja ja toimimassa esimiehen tukena siinä, miten työresurssit kyseisellä viikolla kohdistetaan.”
Tekoälykeskustelussa aika ajoin nousee esille myös tekoälyn vastuu. Ja se onkin mielenkiintoinen kysymys – kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen? Tällaisissa tapauksissa virheen tekijänä on kone, mutta onhan joku koneenkin ohjelmoinut. Lainsäädäntöä kaikkiin tekoälyn eettisiin kysymyksiin ei ole vielä tehty ja kysymys varmasti nousee tekoälyn yleistyessä entistä tärkeämmäksi. Jos tekoälyn moraali ja vastuu kiinnostaa enemmän, voit perehtyä siihen Verken harjoittelijana työskennelleen Noora Lehtosen Millaisiin päätöksiin tekoäly pystyy? – tekoälyn eettisyys -blogikirjoituksessa.
Yksi esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä nuorisotyössä on chatbotit. Botit ovat viime vuosien aikana yleistyneet vauhdilla ja moni nuorisoalan toimija hyödyntää tekoälyä vastaamaan nuorten esittämiin kysymyksiin. Bottia hyödynnetään esimerkiksi Po1ntin nuorten portaalissa. Chatbotin sisältö koottiin moniammatillisessa yhteistyössä ja myös nuoret osallistettiin botin rakentamiseen. He nimittäin pääsivät testaamaan botin toimivuutta ennen sen virallista julkaisemista. Po1ntin nuorten tieto- ja neuvontatyössä tehty botti kattaa tällä hetkellä kaksitoista teema-aluetta. Botin rakentamiseen voi tutustua tarkemmin blogissamme koordinaattori Milla Porkan kirjoituksessa täällä.
On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan teknologian hyödyntäminen nuorisotyössä etenee ja käykö esimerkiksi Mitä nuorisotyön tulisi tietää? -julkaisuun tekemämme tulevaisuuskuvat toteen nuorisotyössä. Erityisen innolla odotan syksyn SomeCamp-tapahtumaa, sillä uudistetussa tapahtumassa työskentelemme ryhmissä kolmen teeman parissa ja yksi näistä teemoista on botin rakentaminen nuorisotyöhön. Verken kanavia kannattaa siis tarkkailla myös syksyllä, sillä raportoimme ryhmän toimintaa ja tuotoksia pitkin syksyä.
Ensi kerralla kesän lukuvinkeissä perehdytään digitaitoihin, näihin modernin yhteiskunnan kansalaistaitoihin sekä meitä kaikkia koskettavaan tietoturvaan!
