Verkko mahdollistaa nuorisotilatyön seuraavan nuoria sinne, missä he viettävät aikaansa. Kun palvelu ja sen sisältö onnistutaan toteuttamaan oikein, voidaan luoda nuorille hyvinkin merkityksellinen verkkoyhteisö. Merkityksellisyyttä vahvistaa palvelun tarjoama yhteisöllisyys. Yhteisöllisyydessä keskeistä on jäsenten välinen vuorovaikutus ja yhteinen päämäärä, mutta pohdittaessa verkkonuorisotilan yhteisöllisyyttä, myös nuorisotyöntekijän roolilla on paikkansa.
2020-luvun nuoret ovat kasvaneet digilaitteiden ympäröiminä ja ovat tietoisia niiden monipuolisista mahdollisuuksista. Näiden mahdollisuuksien äärelle ajautuivat myös nuorisotyön ammattilaiset, kun koronapandemia (2020–2022) rajoitti tapoja järjestää nuorille suunnattuja palveluita. Tällöin nuorisopalvelut lisäsivät verkkovälitteistä toimintaa nuorten tavoittamisen toivossa. Tarve monipuolisille nuorten kohtaamispaikoille tunnistettiin nuorisotyössä jo aikaisemminkin, mutta pandemia kasvatti verkkonuorisotilojen tarvetta ja merkitystä entisestään.
Tukeaksemme pitkäjänteisempää työskentelyä verkkonuorisotiloissa, kysyimme verkossa toimivilta nuorisotyöntekijöiltä, miten he kokivat yhteisöllisyyden rakentumisen omassa työssään ja mitä ominaisuuksia yhteisöllisyyden tukeminen vaatii niin työntekijöiltä kuin alustaltakin. Tulokset vahvistivat entisestään ajatusta siitä, että verkkonuorisotilan ylläpitäminen vaatii paljon monipuolista ja suunnitelmallista työtä. Toiminnan käynnistäminen ei yksin riitä, vaan verkkonuorisotilan toteutuksen tulee vastata nuorisotyön tavoitteisiin. Lisäksi verkkonuorisotilojen tulee pystyä tarjoamaan nuoria kiinnostavaa sisältöä tavoittaakseen kohdeyleisönsä, sillä palvelu kilpailee nuorten huomiosta muiden verkossa olevien palveluiden ja harrastusten kanssa. Tämän johdosta verkkonuorisotilatyössä tulisi uskaliaasti kokeilla uusia menetelmiä ja olla rohkea luopumaan vanhoista toimimattomista työtavoista.
Yhteisöllisyys verkkonuorisotilatyössä
Yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä verkkonuorisotilatyötä ohjaavista arvoista. Nuorisotyöntekijät määrittelivät yhteisöllisyyden olevan nuorten tahto- ja tunnetila, jossa nuoret haluavat toimia yhteisen hyvän eteen yhteisessä kokoontumispaikassa. Lisäksi yhteisöllisyys pitää sisällään yhteistä tekemistä, empatiaa toisia kohtaan, ja osallistumista toiminnan kehittämiseen. Yhteisöllisyyden tunteeseen vaikuttavat jokaisen osallistujan henkilökohtaiset kokemukset ja valmiudet, jonka takia nuorilla voi olla erilaisia tarpeita ja keinoja sen saavuttamiseen. Nuorisotyöntekijät kokivatkin tärkeänä tarjota nuorelle mahdollisuuden päättää itse osallistumisen muodostaan, mitä kertoo itsestään muille, sekä kuinka aktiivisena näyttäytyy yhteisössä.
Verkossa toimiminen mahdollistaa yhteisön laajan saavutettavuuden sekä nuorten anonyymin osallistumisen. Kun toimintaan voi tulla mukaan omalla älylaitteella esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista tai haastavista henkilökohtaisista ominaisuuksista huolimatta, se mahdollistaa myös sellaisten nuorten osallistumisen, jotka eivät muuten käy nuorisotyön toiminnoissa. Osa nuorista saattaa olla esimerkiksi laitoshoidossa tai heillä voi olla fyysisiä rajoitteita, jotka hankaloittavat liikkumista kodin ulkopuolella. Anonyymius puolestaan antaa nuorille tilaa itseilmaisun kokeiluille sekä arkojen asioiden käsittelyyn.
Toimintaan aktiivisesti osallistuminen ja toisten kanssa keskusteleminen ei välttämättä ole kaikille nuorille itsestään selvä tavoite. Näiden nuorten kohdalla yhteisöllisyyden tarpeet voivat tulla täytetyksi toimimalla taustalla ”hiljaisen osallistujan” roolissa. He saattavat viestiä pelkkien emojien avulla tai tyytyvät pelkästään lukemaan muiden viestejä. Nuoren osallistumisen taso ei siis määritä yhteisöllisyyttä, vaan jo pelkkä kokemus yhteisöön kuulumisesta voi täyttää nuoren perustarpeet hyväksyntään, huolenpitoon ja sosiaalisiin suhteisiin liittyen.
Nuoren vapaus päättää aktiivisuuden tasostaan ja roolistaan yhteisössä voi olla myös haaste, sillä yhteisöllisyyden syntyminen vaatii aikaa ja sitoutumista. Epäsäännöllinen osallistuminen voi hidastaa ryhmäytymistä muiden osallistujien kanssa. Muita yhteisöllisyyttä haittaavia tekijöitä ovat toiminnan epäsäännöllisyys sekä sisällön epäselvä rajaus. Näihin voidaan vaikuttaa lisäämällä käytössä olevia resursseja. Sisällön rajaamiseen voidaan vaikuttaa myös palveluohjauksella sekä oikeanlaisella markkinoinnilla, jolloin nuoret ovat tietoisempia palvelun sisällöstä. Palveluohjauksella voidaan ohjata nuoria eteenpäin sen sijaan, että pyrittäisiin vastaamaan kaikkiin tarpeisiin pelkästään nuorisotyöllisin keinoin.
Nuorisotyöntekijä yhteisönsä luotsina
Toisten nuorten tapaamisen ja yhteisön jäseneksi kuulumisen lisäksi verkkonuorisotilan vetovoimaan vaikuttaa nuorisotyöntekijän kohtaaminen. Kysyimmekin verkkonuorisotiloissa työskenteleviltä nuorisotyöntekijöiltä, minkälaisia taitoja yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää nuorisotyöntekijältä.
Nuorisotyöntekijän olisi hyvä hallita käytössä oleva alusta ja omata tietotekniset sekä tiedottamisen perustaidot. Tämän lisäksi nuorisotyöntekijä toimii myös mediakasvattajana, joka opettaa nuorille mm. omaan yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita. Hänellä tulisi olla ymmärrystä verkossa olevista nuorisokulttuureista, idearikkautta ja uskallusta kokeilla uusia asioita. Tärkeää on myös pystyä luomaan yhteisölle turvalliset rajat. Useissa nuorisotyöntekijöiden vastauksissa korostui samoja teemoja, jotka löytyvät Allianssin Nuorisotyön ammattieettisistä ohjeista. Ohjeet korostavat muun muassa luotettavaa ja tasavertaista toimimista, yhteisöllisyyteen panostamista sekä nuorten arvokasta kohtaamista. Kaikkien näiden taitojen hyödyntäminen tavoitteellisesti edellyttää vahvaa nuorisotyön perustaitojen hallintaa.