Kohti yhteisöllisempää verkkonuorisotilaa

Verkko mahdollistaa nuorisotilatyön seuraavan nuoria sinne, missä he viettävät aikaansa. Kun palvelu ja sen sisältö onnistutaan toteuttamaan oikein, voidaan luoda nuorille hyvinkin merkityksellinen verkkoyhteisö. Merkityksellisyyttä vahvistaa palvelun tarjoama yhteisöllisyys. Yhteisöllisyydessä keskeistä on jäsenten välinen vuorovaikutus ja yhteinen päämäärä, mutta pohdittaessa verkkonuorisotilan yhteisöllisyyttä, myös nuorisotyöntekijän roolilla on paikkansa.

2020-luvun nuoret ovat kasvaneet digilaitteiden ympäröiminä ja ovat tietoisia niiden monipuolisista mahdollisuuksista. Näiden mahdollisuuksien äärelle ajautuivat myös nuorisotyön ammattilaiset, kun koronapandemia (2020–2022) rajoitti tapoja järjestää nuorille suunnattuja palveluita. Tällöin nuorisopalvelut lisäsivät verkkovälitteistä toimintaa nuorten tavoittamisen toivossa. Tarve monipuolisille nuorten kohtaamispaikoille tunnistettiin nuorisotyössä jo aikaisemminkin, mutta pandemia kasvatti verkkonuorisotilojen tarvetta ja merkitystä entisestään.

Tukeaksemme pitkäjänteisempää työskentelyä verkkonuorisotiloissa, kysyimme verkossa toimivilta nuorisotyöntekijöiltä, miten he kokivat yhteisöllisyyden rakentumisen omassa työssään ja mitä ominaisuuksia yhteisöllisyyden tukeminen vaatii niin työntekijöiltä kuin alustaltakin. Tulokset vahvistivat entisestään ajatusta siitä, että verkkonuorisotilan ylläpitäminen vaatii paljon monipuolista ja suunnitelmallista työtä. Toiminnan käynnistäminen ei yksin riitä, vaan verkkonuorisotilan toteutuksen tulee vastata nuorisotyön tavoitteisiin. Lisäksi verkkonuorisotilojen tulee pystyä tarjoamaan nuoria kiinnostavaa sisältöä tavoittaakseen kohdeyleisönsä, sillä palvelu kilpailee nuorten huomiosta muiden verkossa olevien palveluiden ja harrastusten kanssa. Tämän johdosta verkkonuorisotilatyössä tulisi uskaliaasti kokeilla uusia menetelmiä ja olla rohkea luopumaan vanhoista toimimattomista työtavoista.

 

Yhteisöllisyys verkkonuorisotilatyössä

Yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä verkkonuorisotilatyötä ohjaavista arvoista. Nuorisotyöntekijät määrittelivät yhteisöllisyyden olevan nuorten tahto- ja tunnetila, jossa nuoret haluavat toimia yhteisen hyvän eteen yhteisessä kokoontumispaikassa. Lisäksi yhteisöllisyys pitää sisällään yhteistä tekemistä, empatiaa toisia kohtaan, ja osallistumista toiminnan kehittämiseen. Yhteisöllisyyden tunteeseen vaikuttavat jokaisen osallistujan henkilökohtaiset kokemukset ja valmiudet, jonka takia nuorilla voi olla erilaisia tarpeita ja keinoja sen saavuttamiseen. Nuorisotyöntekijät kokivatkin tärkeänä tarjota nuorelle mahdollisuuden päättää itse osallistumisen muodostaan, mitä kertoo itsestään muille, sekä kuinka aktiivisena näyttäytyy yhteisössä.

Verkossa toimiminen mahdollistaa yhteisön laajan saavutettavuuden sekä nuorten anonyymin osallistumisen. Kun toimintaan voi tulla mukaan omalla älylaitteella esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista tai haastavista henkilökohtaisista ominaisuuksista huolimatta, se mahdollistaa myös sellaisten nuorten osallistumisen, jotka eivät muuten käy nuorisotyön toiminnoissa. Osa nuorista saattaa olla esimerkiksi laitoshoidossa tai heillä voi olla fyysisiä rajoitteita, jotka hankaloittavat liikkumista kodin ulkopuolella. Anonyymius puolestaan antaa nuorille tilaa itseilmaisun kokeiluille sekä arkojen asioiden käsittelyyn.

Toimintaan aktiivisesti osallistuminen ja toisten kanssa keskusteleminen ei välttämättä ole kaikille nuorille itsestään selvä tavoite. Näiden nuorten kohdalla yhteisöllisyyden tarpeet voivat tulla täytetyksi toimimalla taustalla ”hiljaisen osallistujan” roolissa. He saattavat viestiä pelkkien emojien avulla tai tyytyvät pelkästään lukemaan muiden viestejä. Nuoren osallistumisen taso ei siis määritä yhteisöllisyyttä, vaan jo pelkkä kokemus yhteisöön kuulumisesta voi täyttää nuoren perustarpeet hyväksyntään, huolenpitoon ja sosiaalisiin suhteisiin liittyen.

Nuoren vapaus päättää aktiivisuuden tasostaan ja roolistaan yhteisössä voi olla myös haaste, sillä yhteisöllisyyden syntyminen vaatii aikaa ja sitoutumista. Epäsäännöllinen osallistuminen voi hidastaa ryhmäytymistä muiden osallistujien kanssa. Muita yhteisöllisyyttä haittaavia tekijöitä ovat toiminnan epäsäännöllisyys sekä sisällön epäselvä rajaus. Näihin voidaan vaikuttaa lisäämällä käytössä olevia resursseja. Sisällön rajaamiseen voidaan vaikuttaa myös palveluohjauksella sekä oikeanlaisella markkinoinnilla, jolloin nuoret ovat tietoisempia palvelun sisällöstä. Palveluohjauksella voidaan ohjata nuoria eteenpäin sen sijaan, että pyrittäisiin vastaamaan kaikkiin tarpeisiin pelkästään nuorisotyöllisin keinoin.

 

Nuorisotyöntekijä yhteisönsä luotsina 

Toisten nuorten tapaamisen ja yhteisön jäseneksi kuulumisen lisäksi verkkonuorisotilan vetovoimaan vaikuttaa nuorisotyöntekijän kohtaaminen. Kysyimmekin verkkonuorisotiloissa työskenteleviltä nuorisotyöntekijöiltä, minkälaisia taitoja yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää nuorisotyöntekijältä.

Nuorisotyöntekijän olisi hyvä hallita käytössä oleva alusta ja omata tietotekniset sekä tiedottamisen perustaidot. Tämän lisäksi nuorisotyöntekijä toimii myös mediakasvattajana, joka opettaa nuorille mm. omaan yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita. Hänellä tulisi olla ymmärrystä verkossa olevista nuorisokulttuureista, idearikkautta ja uskallusta kokeilla uusia asioita. Tärkeää on myös pystyä luomaan yhteisölle turvalliset rajat. Useissa nuorisotyöntekijöiden vastauksissa korostui samoja teemoja, jotka löytyvät Allianssin Nuorisotyön ammattieettisistä ohjeista. Ohjeet korostavat muun muassa luotettavaa ja tasavertaista toimimista, yhteisöllisyyteen panostamista sekä nuorten arvokasta kohtaamista. Kaikkien näiden taitojen hyödyntäminen tavoitteellisesti edellyttää vahvaa nuorisotyön perustaitojen hallintaa.

Toisinaan verkkonuorisotilatoiminta saattaa tarvita koordinoivan keulahahmon näkyvämpää roolia yhteisössä. Usein keulahahmona toimii ohjaaja. Etenkin uudessa verkkonuorisotilassa keulahahmolla voi olla merkittävä rooli yhteisöllisyyden muodostumisessa ja yhteisön itsenäisen toiminnan tukemisessa. Liian vahva keulahahmo voi kuitenkin aiheuttaa yhteisöllisyyttä heikentäviä haittailmiöitä, joten tavoitteena tulisi olla ohjaajavetoisesta toiminnasta siirtyminen nuoria osallistavaksi, tasavertaiseksi toiminnaksi. Nuorisotyöntekijöiden ehdottamia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisääviä työkaluja olivat muun muassa apunuorten hyödyntäminen, eri sisältöihin keskittyvät keskustelukanavat, suunnitteluillat, sekä meemien ja hymiöiden käyttäminen esimerkiksi äänestyksissä ja keskusteluissa. 

 

Turvallisempi tila yhteisöllisyyden edistäjänä

Verkkonuorisotila pystyy parhaimmillaan tarjoamaan nuorille yhteisön, jossa he voivat kohdata vertaisiaan ja saada osakseen lämpöä ja turvallisuuden tunnetta. Tärkeää on, että verkkonuorisotilatoimintaan osallistuva nuori kokee olevansa tervetullut ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Nuorisotyöntekijän tehtävänä on mahdollistaa kaikkien nuorten mukaan pääseminen ja taata, että yhteisön kesken vallitsee turvallinen ilmapiiri. Tämän takaamiseksi olisi hyvä luoda säännöt yhdessä nuorten kanssa, ja sitouttaa ohjaajat sekä nuoret toimimaan niiden mukaisesti. Ohjaaja toimii työssään esimerkkinä nuorille, joten hänen on noudatettava säntillisesti yhteisiä sääntöjä sekä toimintamalleja, ja oltava ammatillinen ja kunnioittava kaikkia muita yhteisön jäseniä kohtaan. Sääntöjä tulisi myös noudattaa johdonmukaisesti samassa linjassa muiden nuorisotyöntekijöiden kanssa. 

Turvallisemman tilan periaatteet toimivat erityisen hyvin sääntöjen tukena. Yhteisön turvallisuuden tärkeys korostuu, kun toiminnassa on mukana erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevia nuoria. Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan toimintamalleja, jotka luodaan koko yhteisön voimin ja joissa huomioidaan yhteisön kävijöiden moninaiset tarpeet. Niihin voi sisältyä esimerkiksi sosiaalinen saavutettavuus, esteettömyys, häirintätilanteissa toimiminen sekä kävijöiden yksilölliset tarpeet. Turvallisemman tilan toteutumiseen kuuluu nuorten kannustaminen ja tukeminen uusien asioiden avoimeen ja ennakkoluulottomaan kohtaamiseen.  Turvallisemman tilan periaatteita tulisi tarkastella yhteisössä tasaisin väliajoin, sillä uusia tarpeita muodostuu ajan kanssa ja osa tarpeista voi vanhentua. 

Kiinnostavassa, monipuolisessa ja alati muuttuvassa ympäristössä toimiminen voi ajoittain viedä mennessään, kun työntekijä innostuu kokeilemaan uusia työtapoja ja työkaluja. Jokaisen toiminnan kohdalla olisi kuitenkin tärkeätä pysähtyä miettimään, ketä toiminta palvelee ja miten – ovatko nuoret edelleen keskiössä, vai onko motivaationa ohjaajan oma harrastuneisuus tai organisaation tulostavoitteet? Reflektointiin on hyvä ottaa mukaan koko työyhteisö, jotta toiminta ei ole yhden työntekijän tulkintojen varassa. Tällöin voidaan paremmin taata koko toiminnalle kestävämpi pohja, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.  

 

Opinnäytetyömme pähkinänkuoressa

Tutkimme Tampereen ammattikorkeakoulussa marraskuussa 2022 valmistuneessa opinnäytetyössämme verkkonuorisotilojen yhteisöllisyyden syntyyn ja ylläpitämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksemme sisälsi viiden verkkonuorisotilatyön ammattilaisen haastattelut sekä kaikille verkkonuorisotilatyötä tekeville työntekijöille avoimen verkkokyselyn. Verkkokyselyyn saimme yhteensä kahdeksan vastausta. Koko tutkimusmateriaali käsiteltiin anonyymisti. 

Haastattelujen ja verkkokyselyn anti mahdollisti yhteisöllisyyden pohtimista niin yksilön, yhteisön kuin ympäristönkin näkökulmista. Lisäksi tutkimustuloksissa korostui ohjaajan rooli sekä siihen liittyvien taitojen merkitys ja erilaisten käytössä olevien työkalujen hyödyntäminen.

YAMK-opinnäytetyömme nimeltä ”Yhteisöllisyys verkkonuorisotilatyössä: Meillä on yhdessä jotain yhteistä omaa, mistä kaikki haluaa pitää huolta” on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.