DigiSilta-hanke alkoi itselleni juuri oikeaan aikaan. Datanomiopinnoista oli jo aikaa ja taitoni tarvitsivat päivitystä. Koetin etsiä sopivaa lisäkoulutusta, mutta kaikki kurssit olivat joko vasta-alkajille tai liian vaativia omille taidoilleni. Kuulin hankkeesta kuntouttavassa työtoiminnassa ja päätin osallistua. Itseäni viehätti juuri ajatus, että voimme yhdessä opetella uusia asioita ja siirtää tietojamme ja taitojamme vähemmän kokeneille digilaitteiden käyttäjille.
Opiskeluaikanani älykännykät alkoivat vasta tehdä tuloaan ja olivat liian kalliita tavallisille ihmisille. Jouduinkin opettelemaan uusien kännyköiden käytön pitkälti yrityksen ja erehdyksen kautta. Lisäksi Teams, Discord ja muut etäkokousohjelmat ilmestyivät vasta myöhemmin. Digimentorina pääsin mukavan porukan kanssa opettelemaan uusien ohjelmien käyttöä. Opin paljon uutta myös kännykkäni toiminnoista.
Omalla pajallani suurin osa osallistujista osasi käyttää digilaitteita, joten digimentorointitaitojani ei juurikaan tarvittu. Suurinta antia olikin, kun kiersimme toisilla pajoilla auttamassa digilaitteiden käytössä. Erityisesti ihastuin maahanmuuttajien kotouttamisen alkuvaiheen palveluita tarjoavaan KOTO-tiimiin, jonka asiakkaita autoimme CV:n teossa. Suurimmalla osalla tiimiläisistä oli suomen kielen taito vielä melko puutteellista, mutta kovalla tahdolla ja iloisella asenteella saimme kommunikoinnin onnistumaan. Käytössämme oli melkoisen huonosti suunniteltu CV-pohja, ja tekstinkäsittelyohjelman temppuilu aiheutti monet naurunpyrskähdykset. KOTO-tiimiläisten kanssa pääsikin kunnolla harjoittamaan vuorovaikutustaitojaan. Oli kuitenkin yllättävää, miten hyvin vain muutaman yhteisen sanan pohjalta voi saada yhteyden toiseen ihmiseen, ja miten helppoa kielitaidottomien ihmisten kanssa kommunikoiminen on. Me suomalaiset olemme hieman sisäänpäin kääntynyttä kansaa ja soisinkin, että useammat suomalaiset pääsisivät tutustumaan maahanmuuttajiin lähemmin. Moni turha ennakkoluulo voisi karista pois. Sen opin KOTO-tiimissä, että maahanmuuttajilla lähentymistahtoa on.
Toinen vaikuttava kohtaaminen syntyi matalan kynnyksen starttipaja NUMASSA. NUMA-starttipaja tarjoaa matalan kynnyksen toimintaa tamperelaisille 18–29-vuotiaille nuorille. Toiminta vahvistaa arjen taitoja sekä tukee suunnitelmallisesti oman polun löytämisessä kohti koulutusta tai työelämää. Itseäni hieman arvelutti mennä neuvomaan kännykkä kädessä syntynyttä ikäpolvea digilaitteiden käytössä. CV:n tekokaan ei vielä ollut kovinkaan ajankohtaista nuorille, joilla ei juurikaan ollut työkokemusta. Tämäkin reissu paljastui kuitenkin erittäin antoisaksi. Pajalla nuoret alkoivat esitellä meille itse kehittämäänsä lautapeliä. Peliin kuului uskomattoman kauniisti piirretty Tampereen kartta sekä erilaisia nappuloita ja kortteja. Säännötkin olivat hauskat ja saaneet innoituksensa nuorten omasta elämänpiiristä. Nähdessäni näiden nuorten ilon ja ylpeyden onnistumisestaan oivalsin jotakin tärkeää. Joskus nuorten kanssa pitää laskea digilaitteet pois käsistä ja keskittyä kuuntelemaan ja olemaan aidosti läsnä. Nuoret joutuvat pakostakin oppimaan digilaitteiden käytön, mutta aito vuorovaikutus on välillä tärkeämpää.
Digimentorina toimiminen oli antoisaa ja olen tyytyväinen, että osallistuin toimintaan. Olen saanut paljon uusia taitoja, mutta eniten mieleeni on kuitenkin jäänyt kohtaamiset ihmisten kanssa. Suomeen pitäisikin saada lisää toimintaa missä syntyperäiset suomalaiset pääsisivät yhteyteen maahanmuuttajien kanssa ja eri ikäluokat voisivat tapailla toisiaan vaikkapa digiasioissa, sukkaa kutoen tai pajupillejä veistellen.
________________________
DigiSilta-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja toteutetaan aikavälillä 1.9.2021–31.12.2023. REACT-EU-hankkeet rahoitetaan osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen toteuttavina tahoina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry ja Valo-Valmennusyhdistys ry. DigiSilta-hankkeessa parannetaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien henkilöiden sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten digitaitoja. Tavoitteena on kokeilla ja kehittää kohderyhmän palveluihin sopivia menetelmiä, jotka vahvistavat osallistujien digiosallisuutta esimerkiksi työllisyyttä ja opiskeluvalmiuksia edistäviä digitaitoja harjaannuttamalla. Hankkeen aikana luodaan digimentorimalli, jolla tuetaan haavoittuvimmassa asemassa olevien digitaalisia taitoja.
