Nyt.fi julkaisi viime viikolla toimittaja Jussi Pullisen artikkelin ”Somen tila 2015: Facebook ankeutuu käsiin, Snapchat on kivan uusi areena”, jossa Pullinen tarkastelee sosiaalisen median tämänhetkistä tilaa. Pullisen mukaan sosiaalisessa mediassa on käynnissä kaksi kehityskulkua, joita hän kutsuu yhteinäistymiseksi ja heimoutumiseksi.
Yhtenäistymisellä Pullinen viittaa sosiaalisen median liiketoiminnan yhtenäistymiskehitykseen, jossa suurilla teknologiayhtiöillä on pyrkimyksenä laajentaa toimintaansa kattamaan mahdollisimman monia erilaisia laite- ja palvelukokonaisuuden osa-alueita. Tämä tapahtuu käytännössä ostamalla uusia sovelluksia ja laajentamalla näin omaa toimialaa. Näin tekevät esimerkiksi Google ja Facebook.
Toinen, ja erityisesti nuorisotyön näkökulmasta mielenkiintoinen kehityskulku, on heimoutuminen. Heimoutumisella Pullinen viittaa ilmiöön, joissa sosiaalisen median palvelut identifioituvat tietynlaisiksi pitkälti sen mukaan, ketkä palveluita käyttävät ja millä tavoin. Heimoutuminen on Pullisen mukaan tyypillistä erityisesti nuorille, jotka ”diggailevat samoja juttuja” sosiaalisessa mediassa, sekä pakoilevat aikuisten läsnäoloa.
Viestintä sosiaalisessa mediassa kuvallistuu. Pullinen nostaa artikkelissaan esiin sen, kuinka Instagram on noussut maailmalla suosituimpien sosiaalisen median palveluiden joukkoon. Amerikkalaistutkimuksen mukaan Instagram on tällä hetkellä tärkein sosiaalinen media amerikkalaisteinien keskuudessa. Instagramin ohella suosittu kuvalliseen viestintään perustuva palvelu on Snapchat, jota käyttää amerikkalaisista 13-17-vuotiaista nuorista 41 %. Ruotsalaisista alle 15-vuotiaista nuorista jopa 85 % käyttää Instagramia ja lähes yhtä suuri osa (81 %) Snapchatia.
Tuoreen pohjoismaisen selvityksen mukaan Instagram on kolmanneksi suosituin sosiaalisen median palvelu suomalaisnuorten keskuudessa WhatsAppin ja Facebookin jälkeen: selvityksen mukaan yli 60 % 12–17-vuotiaista suomalaisnuorista käyttää Instagramia. (Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda 2015.) Samansuuntaisia tuloksia nuorten sosiaalisen median käytöstä on saatu ebrand Suomi Oy:n ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteistyössä toteuttamassa selvityksessä, jonka mukaan 13–17-vuotiaista nuorista jopa yli 70 % käyttää Instagramia ja lähes 60 % Snapchatia. Tämän selvityksen mukaan suosituin sosiaalisen median palvelu on kuitenkin YouTube, jota käyttää 90 % 13–17-vuotiaista nuorista.
Sekä Instagramissa että Snapchatissa viestintä perustuu kuvien ja videoiden jakamiseen, ja niitä käytetään pääasiassa mobiililaitteilla. Tämän lisäksi palveluille on yhteistä se, että erityisesti nuoret käyttävät niitä. Lasten ja nuorten arjen visualisoituminen on tunnistettu myös nuorisotutkimuksen piirissä. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa, jossa lasten ja nuorten arki sisältää enenevässä määrin visuaalista materiaalia, on huomattu tarve käyttää visuaalisia menetelmiä myös tutkimuksessa entistä rohkeammin. Pullisen artikkelissaan esittämä ajatus sosiaalisen median palveluiden heimoutumisesta näyttäisi käyvän toteen Instagramin ja Snapchatin osalta: niiden suuria käyttäjäryhmiä ovat nimenomaan nuoret.
Kuvallinen viestintä kunnallisessa nuorisotyössä
Verke julkaisi loppukesästä raportin, jossa käsitellään keväällä 2015 toteutetun kuntakyselyn tuloksia. Kyselyllä selvitettiin digitaalisen median käyttöä kunnallisessa nuorisotyössä. Kyselyn avovastauksista käy esimerkiksi ilmi, että monilla nuorisotyöntekijöillä on haasteita pysyä kärryillä sen suhteen, mitä sosiaalisen median palveluja nuoret juuri tällä hetkellä käyttävät, ja mitä uusia sosiaalisen median trendejä on meneillään. Nuorten sosiaalisen median käytössä tapahtuneet muutokset sekä ajankohtainen keskustelu sosiaalisen median kuvallistumisesta herättää kysymyksen siitä, miten nuorisotyössä on reagoitu kuvallisen viestinnän yleistymiseen.
Kyselyn tulosten mukaan nuorisotyössä käytettävistä sosiaalisen median palveluista suosituin on Facebook, jota käyttää viikoittain työssään lähes 90 % kuntien nuorisotyöntekijöistä. Facebook Messengeria käyttää viikoittain 64 % ja WhatsAppia 47 % vastaajista. Mainitut kolme palvelua on omaksuttu nuorisotyössä tiedottamisen ja yhteydenpidon välineiksi, ja kokemukset niiden käytöstä ovat olleet vastausten perusteella hyviä. Instagramia käyttää viikoittain kuntien nuorisotyöntekijöistä yli kolmasosa. Snapchatin käyttö kunnallisessa nuorisotyössä on vielä hyvin vähäistä: vain 10 % käyttää palvelua työssään nuorten parissa.
Instagramin suosion kasvu kunnallisessa nuorisotyössä on mielenkiintoinen ilmiö, johon ei kuitenkaan kuntakyselyn raportissa erikseen syvennytty. Keitä nämä Instagramia työssään käyttävät nuorisotyöntekijät siis oikein ovat?
Instagramin käyttö kunnallisessa nuorisotyössä
Instagramin käyttöä nuorisotyössä tarkasteltiin niiden vastaajien osalta, jotka käyttävät sitä työssään aktiivisesti eli vähintään viikoittain. Instagramia käyttävät tulosten mukaan lähinnä nuoremmat työntekijät. Lähes puolet sitä aktiivisesti käyttävistä työntekijöistä on alle 30-vuotiaita. Aktiivisesti Instagramia käyttävät vastaajat näyttäisivät käyttävän muutenkin internetiä työssään keskimääräistä enemmän. Internetin käyttö päivittäin esimerkiksi tiedottamiseen ja yhteydenpitoon on keskimääräistä hieman yleisempää näiden vastaajien keskuudessa.
Aktiivisessa Instagramin käytössä ilmenee alueellisia eroja. Instagramia käytetään vertailujen perusteella suurissa kunnissa (yli 100 000 as.) enemmän kuin pienemmissä kunnissa, mutta aktiivinen käyttö vaikuttaa olevan yleisintä keskisuurissa kunnissa (10 000 – 100 000). Aktiivisimmin Instagramia käyttäviä yksittäisiä kuntia näyttäisivät olevan kuitenkin suuret kaupungit kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu.
Instagramia viikoittain käyttävät vastaajat arvioivat internetin käyttöön liittyvän osaamisensa keskimäärin paremmaksi verrattuna muihin vastaajiin. Heistä suhteessa suurempi osa kokee osaamisensa hyväksi tai erinomaiseksi mediasisältöjen tuottamisen sekä sosiaalisen median ja sen nuorisotyöllisen käytön suhteen. Yli 70 % aktiivisesti Instagramia käyttävistä vastaajista kokee osaavansa hyödyntää mobiililaitteita työssään hyvin tai erinomaisesti, kun keskimäärin näin arvioi noin puolet vastaajista. Lisäksi vertailuissa huomattiin, että aktiivisesti Instagramia käyttävät vastaajat käyttävät myös muita yleisimpiä sosiaalisen median palveluja (Facebook, Facebook Messenger, WhatsApp) työssään keskimääräistä enemmän.
Nuorten jalanjäljissä kohti visuaalisempaa viestintää?
Snapchatin ja Instagramin suosio nuorten keskuudessa kertoo osaltaan kuvallisen viestinnän yleistymisestä. Samasta ilmiöstä kertoo myös esimerkiksi videoblogien suosion kasvu nuorten keskuudessa. Osaltaan kyse on muun muassa teknologian kehittymisestä ja sen myötä kuvallisen mediasisällön tuottamisen helpottumisesta, kun riittävät välineet kuvaamiseen ovat nykyisin jokaisen omassa älypuhelimessa. Yli 70 prosentilla kuntien nuorisotyöntekijöistä on käytössään älypuhelin, toisin sanoen yhtä suurella osalla on periaatteessa mahdollisuus viestiä työssään myös kuvallisesti.
Nuorten siirtymistä palvelusta toiseen perustellaan usein sillä, että nuoret eivät halua käyttää samoja sovelluksia vanhempiensa tai muiden aikuisten kanssa. Palvelu tuntuu menettävän hohtonsa siihen mennessä, kun aikuiset löytävät sen. Vaikuttaa siltä, että kuvien käyttäminen sosiaalisessa mediassa on erityisesti nuorten suosiossa ja siten kuvalliseen viestintään keskittyneet palvelut jossain määrin ”nuorten heimojen” hallinnassa. Niin ikään nuorisotyöntekijöistä lähinnä nuoremmat työntekijät käyttävät kuvalliseen viestintään keskittyviä sosiaalisen median palveluita.
Kuntakyselyssä saatujen tulosten perusteella vain osa nuorisotyöntekijöistä on havahtunut siihen, että nuoret viestivät enenevässä määrin kuvien ja videoiden avulla tällaiseen viestintään soveltuvissa palveluissa. Tähän on varmasti monia syitä, sekä työntekijöistä itsestään että olosuhteista tai työnantajista johtuvia. Kuvallinen viestintä on joka tapauksessa asia, jota nuorisotyössä voi ja tulee tällä hetkellä pohtia.
