Lukuvinkit jatkuvat tällä kertaa mediakasvatuksen ja mediataitojen teemoilla. Mediakasvatus on tärkeä osa nuorisotyötä, sillä sosiaalisen median ja globaalin internetin myötä nuoret törmäävät päivittäin monenlaiseen sisältöön ja tarvitsevat taitoja tulkita, lukea ja tutkia monimuotoista tietoa. Paljon puhutaan myös valeuutisista, trollaamisesta, disinformaatiosta ja netissä leviävistä salaliittoteorioista. Mikä tieto netissä onkaan totta ja mikä ei?
Valeuutisointi ja disinformaatio sekä niillä vaikuttaminen nousivat esille erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana. Mediakasvatuksen yliopistolehtori Reijo Kupiainen kirjoitti Verken blogissa valeuutisista ja mediakasvatuksesta korostaen aktiivisen kansalaisen roolia. Mediataidot eivät ole pelkästään totuuden ja valheen tunnistamista, vaan myös sen takana olevien rakenteiden ymmärtämistä. Kupiainen kirjoittaa osuvasti: ”Valeuutisten ja harhainformaation (misinformation) kohdalla kyse ei siis ole pelkästään niiden tunnistamisesta, vaan niiden tuottamasta todellisuuskuvasta ja kiertotaloudesta. Propagandalla on esimerkiksi tarkoitus tuottaa halutunlaisia vaikutuksia, esimerkiksi lisätä pelkoa turvapaikanhakijoita tai vierasta valtiota kohtaan.” Oleellista onkin ymmärtää, mitä valeuutisella halutaan saada aikaan.
Valeuutisten lisäksi melko vakiintunut mediataitoja haastava ilmiö on trollaaminen. Trollit pyrkivät herättämään keskusteluissa tarkoituksenmukaisesti voimakkaita tunnereaktioita ja näin ollen provosoimaan muita ihmisiä. Viime vuosina on esimerkiksi uutisoitu Venäjän trollitehtaista, joissa ihmiset trollaavat työkseen. Yle julkaisi keväällä trollitehdaspelin, jossa voi testata, millaista olisi valeuutisten tekeminen työnä.
Mediataitoja voidaan tarkastella sisältöjen tulkitsemisen lisäksi myös sisällön tuottamisen näkökulmasta, kuten Sanna Lappalainen teki blogikirjoituksessaan avatessaan Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeen sisältöjä. Hyvät mediataidot edistävät oman äänen kuuluviin saamista. Emme voi olettaa, että diginatiiveiksikin kutsuttu nuori sukupolvi osaa automaattisesti tulkita mediasisältöä, saati sitten tunnistaa omat vaikuttamismahdollisuukset median avulla.
Mediataitoihin kuuluu myös jonkinlainen ymmärrys tekijänoikeuksista. Internet on mahdollistanut aivan uudenlaisen tavan jakaa omia tuotoksia sekä löytää muiden tuottamaa materiaalia. Nuorisotyössä voidaan tukea nuorta ja opettaa mediaprojektien myötä, miten tekijänoikeudet tulisi ottaa huomioon käyttäessä muiden sisältöä ja millaisia oikeuksia ylipäätään on olemassa. Pelastakaa Lasten asiantuntija Anniina Lundvall vinkkasi blogissamme kolme peruspointtia tekijänoikeuksien kunnioittamisessa:
1) älä käytä mitään toisen tekemää ilman lupaa
2) tee itse sisältöä, jos et ole varma lainaamisen laillisuudesta ja
3) hyödynnä Creative Commons -lisenssillä jaettuja sisältöjä (katso käytännön keissejä tästä).
Jos nuorten mediataidot herättivät enemmänkin kiinnostusta, lue vielä toimittaja Maija Puskan teksti nuorten kirjoitustaidon tärkeydestä nettiaikakaudella sekä bonuksena nuorisotyön koordinaattori Antti Korhosen blogikirjoitus osaamismerkeistä. Osaamismerkit kannustavat ja ohjaavat nuoria merkityksellisiin ja konkreettisiin oppimistilanteisiin, ja niitä voisi hyödyntää myös mediataitojen opettelussa eli mediakasvatuksessa.
Joko luit aiemmat lukuvinkkipaketit? Osa I keskittyi digitaalisiin peleihin teknologiakasvatukseen ja osa II digitalisaatioon ja sosiaaliseen mediaan.
