Maalittaminen nousee aika-ajoin keskusteluun lehdistössä. Useimmiten maalittamista käytetään poliittiseen vaikuttamiseen pyrkimyksenä hiljentää vastakkaista mielipidettä edustava taho tai hankaloittaa sen tai hänen toimintaa. Ilmiön kohteeksi on viime aikoina joutuneet myös nuoret, ja sitä on käsitelty valtamediassa, mm. kun viaton opiskelija leimattiin kouluampujaksi, missä nähtiin, miten misfinormaation levlttäminen kriistilanteissa voi helposti johtaa maalittamiseen. (Yle 4.9.2024). Nuorisotyössä on siten tärkeä ymmärtää, mitä maalittaminen tarkoittaa ja miten sitä tulisi käsitellä nuorten kanssa.
Mitä maalittaminen on?
Termiä maalittaminen käytetään, kun henkilö tai henkilöt nimeävät internetissä jonkin henkilön tai tahon häirintäkampanjan kohteeksi, ikäänkuin maalitauluksi. Maalittamisessa kohdetta vastaan lietsotaan vaikuttamiskampanja, jolloin useat henkilöt hankaloittavat kohteen toimintaa. Usein kampanja alkaa sillä, että kohteesta aloitetaan jakamaan perätöntä tietoa. Häirinnän kohteen henkilö- ja yhteystiedot ja sosiaalisen median tilien saatetaan jakaa kaikille, jonka jälkeen maalittajat voivat lähettää kohteelle asiattomia viestejä, soittaa puheluita tai pahimmassa tapauksessa mennä jopa kotiovelle häiriköimään. Henkilötietojen jakamista kutsutaan myös termillä doksaaminen (eng. doxing). Suomessa nuorisotyöntekijöistä, jotka ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi, on tehty myös perättömiä lastensuojelu- ja rikosilmoituksia.
Maalittamista voisi sanoa tiivistetysti joukkoistetuksi häirintäkampanjaksi, jossa hyödynnetään erilaisia verkkopalveluita, joissa usein sytykkeenä jaetaan kohteesta valheellista ja perätöntä tietoa. Maalittaminen ei ole suomessa rikosnimike, mutta maalitettaessa voi syyllistyä kunnianloukkaukseen jakaessaan kohteesta väärää tietoa tai tehdessään rikosilmoituksen väärin perustein.Välillä maalittaminen kohdistuu aivan satunnaiseen henkilöön ilman mitään perusteita. Tällaiset tapaukset saattavat helposti lähteä liikkeelle keskustelupalstojen huhupuheista. Esimerkki tapauksesta YLEn uutisessa syksyltä 2023.
Maalittamisen tavoitteena voi olla kosto, pelottelu, keskustelun ohjaaminen toisaalle tai kohteen maineen romuttaminen. Politiikassa maalittamista käytetään usein poliittisen oopposition vaimentamiseen etteivät sitä edustavat uskalla vastustaa ko. poliittista ryhmittymää maalittamisen pelossa. Tätä on nähty esimerkiksi rasismikeskustelussa ja Venäjän sotatoimien puolustajien taholta.
Maalittaminen voi erityisesti vaikuttaa nuorten turvallisuuden tunteeseen ja heidän halukkuuteensa osallistua julkiseen keskusteluun. Nuorisotyössä maalittamista on käytetty esimerkiksi sateenkaariryhmien vetäjien mustamaalaamiseen ja pelotteluun.
Mitä nuorisotyö voi tehdä?
Maalittamiskampanjat lähtevät usein liikkeelle väärän tai vääristellyn tiedon pohjalta. Nykyisin kampanjoiden viestiä usein tuetaan tekoälyllä toteutettujen väärennettyjen kuvien, videon tai äänen avulla. Maalittamiskampanjan ennaltaehkäisemiseksi tarvitaankin lisää mediakasvatusta, jotta nuoret pystyvät tunnistamaan paremmin heitä harhaanjohtavan tiedon ja tietenkin malttia olla ärsyyntymättä tarkoituksellisesta provokaatiosta. Nuorten tulisi tiedostaa ilmiön olemassaolo ja tarvittaessa kertoa tapahtuneesta maalittamisesta aikuisille.
Nuorisotyön tehtävänä tulisi olla myös verkkokeskusteluihin osallistuminen, luotettavan ja totuudenmukaisen tiedon tarjoaminen ja valheellisten väitteiden oikaiseminen. Pelkkä instagramissa tehty yksisuuntainen aukioloaikojen markkinointi ei vielä paljoa nuorten verkossa olevaan elämään vaikuta.
Nuorisoalalla tällaiseen toimintaan olisi hyvä varautua ottamalla maalittamisen mahdollisuus huomioon myös viestintäsuunnitelmassa. Suunnitelmassa on hyvä pohtia millä keinoin virheelliseen tietoon vastataan sekä millä tavoin työntekijöiden hyvinvointi turvataan.
Jos nuori joutuu maalittamisen uhriksi, on tärkeää tarjota hänelle tukea ja apua tilanteen käsittelyyn. Tämä sisältää emotionaalisen tuen sekä käytännön neuvoja siitä, miten toimia, kuten ohjausta viranomaisten, esimerkiksi poliisin, puoleen kääntymisessä.
Maalittamisen muuttuessa vakavaksi tai uhkaavaksi, on tärkeää tehdä yhteistyötä poliisin, koulujen tai muiden viranomaisten kanssa. Nuorisotyöntekijöiden tulisi olla tietoisia siitä, milloin ja miten tapaukset ilmoitetaan viranomaisille. Rangaistavaksi säädettyjä rikoksia, jotka usein liitetään maalittamiseen, ovat esimerkiksi julkinen kehottaminen rikokseen, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen ja pakottaminen. Identtiteettivarkauden tunnusmerkit täyttävät usein esimerkiksi aiemmin mainitun doksauksen yhteydessä.
Mistä apua ja lisätietoa?
Maalittamisesta on tehty useita erilaisia ohjeita ja oppaita. Asiaa on käsitelty mm. sisäministeriön sivuilla ja SETAn näkökulmasta. Myös nuorisoalojen kattojärjestö Allianssi on kannustanut nuorisoalaa valmistautumaan aiheen käsittelyyn.
Verke tukee ja auttaa pääkaupunkiseudun nuorten parissa toimivia nuorisoalan toimijoita kohtaamaan digitaalisuuden ilmiöitä. Maalittaminen ja muut digitalisaatioon liittyvät ilmiöt vaativat nuorisotyöntekijältä muun muassa vahvoja medialukutaitoja, kykyä keskustella nuorten kanssa teknologian vaikutuksista sekä valmiuksia kohdata uusia ilmiöitä, kuten tekoälyn mukana tuomia haasteita ja mahdollisuuksia.
Lähteitä ja tietoa aiheesta:
Maalittaminen & doksaus: miten varautua sateenkaariaktivistina? Jana Turkin blogi, Seta ry, 28.4.2024
Maalittaminen rapauttaa yhteiskunnan luottamusta, Sisäministeriö.
Ennakoi ja luo turvallisuutta, huomioi maalittaminen nuorisoalalla 11.6.2024, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry.
