Kun ensimmäisen kerran kuulit, että varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaille opetetaan digitaitoja, nousiko huulillesi kysymys ja ihmetys? Nousiko mieleesi kuva pienestä lapsesta laite kädessä pelaamassa pelejä tai katsomassa videoita?
Aika monelle nousee. Sanomme siinä kohtaa, että lukekaa, mitä lasten digitaitojen tavoitteista sanotaan Lahden varhaiskasvatuksen digitalisaation strategiassa (Ruusunen ym. 2023). Kenties siinä kohtaa nousee uudestaan kulmakarvat: vai digitavoitteita näin pienille lapsille… Kyllä vain! Alle kolmevuotiaiden kohdalla tämä tarkoittaa sanavaraston rikastuttamista, leikeissä vanhemmille soittamista, kirjojen lukemista tai itsensä tunnistamista kuvista.
Kuulemme paljon, että lapset syntyvät diginatiiveiksi ja käyttävät laitteita paljon jo varhaisessa lapsuudessa. Eikö päiväkoti lisää ruutuaikaa? Ja eivätkö laitteet ole olleet osasyyllisiä viimeaikaisiin huonoihin PISA-tuloksiin? Valitettavasti digistä on mediassa tehty mörkö, joka on syy melkein kaikelle. Sen myytin murtaminen on vaikeaa niin henkilöstölle kuin myös huoltajille.
Toki käytämme varhaiskasvatuksessa laitteita, opetamme huolellista laitteiden käyttöä, mutta opetuksessa laitteet eivät ole pääroolissa. Laitteet tukevat ja mahdollistavat rikkaan pedagogisen toiminnan. Lasten kysymyksille ja pohdinnoille on paljon helpompi löytää vastauksia, kun pystytään tekemään esimerkiksi tiedonhaun Internetistä. Näin myös lasten osallisuus ja mielenkiinnonkohteet otetaan huomioon tehdessään ääni- tai kuvahakuja yhdessä aikuisen kanssa. Varhaiskasvatuksessa on eri lähtökohdista tulevia lapsia, jolloin tasa-arvoinen ja yhdenvertainen digitaitojen opetus takaa kaikille samanlaiset valmiudet tulevaisuuteen.
Me opetamme tulevaisuuden tekijöitä! Tänään
Teknisiä taitoja (ATK vanhanaikaisesti) on toki opetettu siitä ajasta kun tietokoneet tulivat, mutta digitaidot ovat muutakin kuin tekniset taidot. Tämän päivän lapset tulevat valmistumaan ammatteihin, joita ei vielä tänä päivänä ole. Töitä tullaan hyvin suurella todennäköisyydellä tekemään laitteiden parissa ja ratkaisemaan ongelmia. Tulevaisuudessa varmastikin erilaiset verkkopalaverit ovat osa jokapäiväistä työpäivää, samoin tekoälyn hyödyntäminen arjessa. Tulevaisuuden ammatteja ovat esimerkiksi devaaja, UX-suunnittelija, e-commerce-asiantuntija, kvanttikoneoppimisen analyytikko, influencer, 3D-arkkitehti sekä online-opettajat. Näin ennusti Työn tulevaisuuden sivulla Tuomas Lahti (Lahti, 2022).
Teknologia muuttuu rajattomalla vauhdilla! Oli ammatti sitten mikä tahansa, niissä korostuvat luovuus, ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä tiedonhankinta- ja digitaidot. Näitä taitoja opetamme myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa pedagogisen toiminnan ja leikin kautta.
Kaikista lapsista ei kuitenkaan tule koodareita, eikä se ole edes tavoite, mutta ohjelmoinnillista ajattelua tarvitaan esim. arjen ongelmatilanteissa ja oppimaan oppimisen taidoissa. Koodaamisen alkeet voivat olla sellaista, mitä ei ensiksi ajattelekaan ohjelmoinniksi. Päiväkodissa ohjelmointi voi olla osana lelujen järjestelyä, pukemista, leipomista tai lauluhetkiä.
Kaveritaidot, tunnetaidot ja sosiaaliset taidot ovat iso osa digiosaamista
Digiosaaminen ja media saavat aikaan meissä tunteita. Samalla tavalla kuin arjen vuorovaikutuksessa tarvitsemme kaveritaitoja, tarvitsemme niitä myös digimaailmassa. Väitetään, että laitteet vähentävät sosiaalisia taitoja, mutta näin ei välttämättä ole. Yhtä lailla hyvää kommunikointia tarvitaan sähköpostia laittaessa tai ottaessa yhteyttä asiakaspalveluun.
Tämän päivän lapset, nuoret ja aikuisetkin hoitavat osan sosiaalisista tilanteista laitteiden avulla. Perheet saattavat soittaa toisella paikkakunnalla asuvalle isovanhemmalle tai tutulle videopuheluita. Ihmiset maksavat laskuja verkossa, tilaavat tavaroita nettikaupoista ja kuuntelevat musiikkia suoratoistopalveluissa. Näin lapsi saa vaikutteita perheen tavasta käyttää laitteita ja mediaa.
Varhaiskasvatuksessa hyödynnämme monipuolisesti digin tuomat mahdollisuudet tunnekasvatuksessa, kaveritaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa. Opetamme sääntöjä kuvien ottamiselle ja jakamiselle. Mietimme yhdessä, miltä tuntuu saada kiva viesti ja minkälainen tuottaa mielipahaa. Lahden varhaiskasvatuksessa on käytössä esiopetuksen digidiplomi, jossa esimerkiksi yksi tehtävä on opettaa pyytämään kaverilta lupa kuvaukselle.
Medialukutaito
Digitaalisuus tuo meille mieleen herkästi erilaiset digilaitteet. Mutta siihen kuuluu myös medialukutaito kaikkineen. Se on erilaisten kirjojen lukemista (mm. kuvakirjat, äänikirjat, satukirjat, lisätyn todellisuuden kirjat), kuvien tulkitsemista ja median tuottamista eri tavoin. Päiväkodissa otetaan huomioon lasten mielenkiinnon kohteet toiminnassa ja leikkiympäristöissä. Usein mielenkiinnon kohteet ovat nousseet esiin kirjoista, tv-sarjoista ja elokuvista.
” Digiturvataitojen opettelua voisi verrata pyöräilykypärän käyttöön”
Tänä päivänä pidämme jo itsestäänselvyytenä pyöräilykypärän käytön, koska tiedämme sen tärkeyden vammojen välttämisessä. Tätä samaa ajatusta opetamme lapsille digiturvan osalta. Nämä lapset, jotka tänään ovat kouluissa, ovat saaneet kyllä opastusta laitteiden käytöstä, mutta eivät kokonaisvaltaisesti digitaidoista ennen koulupolun alkamista. Siihen on herätty, että näitä taitoja on opetettava jo varhaiskasvatusiässä.
Medialukutaitoon esiopetuksessa kuuluu myös disinformaatiosta, ikärajoista ja digiturvasta kertominen sekä opetus siitä, että yksin ei tarvitse tallata digimaailmassa. Opetamme lapsille avoimuutta ja vastuuntuntoa, koska mediassa voi eteen tulla positiivisen lisäksi myös paljon negatiivista ja arveluttavaa sisältöä. Keskustelemme, mitä on soveliasta kysyä ja jakaa esimerkiksi itsestään. Näin varhaisessa vaiheessa opettelu luo pohjan turvalliselle ja vastuulliselle mediakäyttäytymiselle.
Vanhempien kanssa keskusteluissa tuomme esille sen kuinka tärkeää on olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee mediassa, mitä kotona pelattavat pelit sisältävät ja kuinka iso merkitys vanhempien mediakäyttäytymisellä onkaan.
Ei siis kannata kivittää digitalisuutta vaan kysyä mitä ja millä tavalla digipedagogiikkaa toteutetaan. Monipuolinen ja rikas ajattelutaitoja tukeva opetus on polku koulumaailmaan ja tulevaisuuteen.
Lähteet:
Lahti,T. 2022. Tulevaisuuden ammatit. Työn tulevaisuus. Viitattu 21.12.2023 Saatavissa Tulevaisuuden ammatit – 25 alaa, joille kannattaa kouluttautua (tyontulevaisuus.fi)
Ruusunen, S., Naams, T., Näppä, R. & Syrjälä, M. 2023. Lahden varhaiskasvatuksen digitalisaatiostrategia huoltajille. Saatavissa Ilmoituspohja (lahti.fi)
