Robotin käsi.

Arkisto

Miksi meidän kaikkien tulisi ymmärtää tekoälyä?

20. maaliskuun 2019

Tekoäly vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme monin tavoin. Yritykset hyödyntävät meistä kerättyä dataa päättäessään mitä palveluita ja tuotteita he meille tarjoavat. Olet luultavasti päivittäin tekemisissä tekoälyyn pohjautuvien palveluiden kanssa – usein huomaamattasi.

Tiedätkö jo mitä on tekoäly? Kaikki puhuvat siitä, mutta harva meistä vielä tietää mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Varmaa kuitenkin on, että tekoäly tulee muuttamaan elämäämme enemmän kuin internetin tulo aikanaan. Nyt onkin hyvä aika selvittää itselleen tekoälyn perusteet.

Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Nykymuodossaan tekoäly tarkoittaa ohjelmistoja, jotka vaikuttavat siltä, että niissä on jonkinlaista käyttökelpoista älykkyyttä. Tekoälyllä ei vielä ole arkijärkeä, mutta teknologian kehitys on nopeaa. Tämä johtuu tietokoneiden tehojen kasvamisesta sekä siitä, että ohjelmistot ovat oppineet entistä paremmin hahmottamaan säännönmukaisuuksia. Taustalla on myös merkittävä läpimurto, koneoppiminen.

Tekoäly ymmärtää jo puhetta

Oletko huomannut, että teknologiat, joille naureskeltiin vuosia, ovat kummallisesti alkaneet toimimaan? Esimerkiksi puheentunnistus oli vuosia vitsin aihe. Sitten, kuin varkain, puhelimiimme ilmestyi puheohjauksella toimivia henkilökohtaisia assistentteja kuten Siri. Kuka opetti puhelimemme yhtäkkiä näin taitaviksi?

Taustalla on teknologia nimeltä koneoppiminen. Koneoppiminen tarkoittaa sitä, että tietokone voi nyt oppia asioita itsenäisesti. Tarvitaan vain riittävästi opetusdataa, jonka avulla tekoäly voi oppia yrityksen ja erehdyksen kautta.

Kuvantunnistus on hyvä esimerkki koneoppimisesta. Olisi haastavaa luoda ohjelmalliset säännöt vaikkapa erilaisten koirien tunnistamiseen. Kun avuksi otetaan koneoppiminen, tekoälylle näytetään tuhansia kuvia koirista ja se oppii lopulta tunnistamaan koiran näiden kuvien avulla. Tähän tekniikkaan perustuen älypuhelimesi järjestelee ottamiasi kuvia puolestasi ja tunnistaa niistä esimerkiksi ihmiset. Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös lääketieteellisten kuvien tulkinnassa – ja pian monella muullakin alalla.

Tekoäly päättää puolestasi

Oletko koskaan miettinyt, kuinka usein tekoäly on tehnyt päätöksiä puolestasi? Luultavimmin altistut tekoälyn tekemille päätöksille useita kertoja päivässä. On siis hyvä ymmärtää, miten mekanismi toimii.

Yksi yksinkertainen esimerkki tällaisesta tilanteesta on se, kun kirjoitat keskustelupalstalle viestin. Usein ennen viestin julkaisua tekoäly päättelee automaattisesti, onko viesti asiallista keskustelua vai pitäisikö se poistaa.  Kätevää eikö?

Analytiikkayritysten tekoälyt päättävät sinusta kerätyn tiedon perusteella kuitenkin paljon muustakin. Tässä apuna käytetään sinusta kerättyä dataa. Arkemme sisältää järisyttävän määrän erilaisen datan tuotantoa; jokainen tykkäys, klikkaus ja pyyhkäisy tallentuu. Tämä data ei ole vain nollia ja ykkösiä, vaan hyvin henkilökohtaista tietoa juuri sinusta. Tällaista tietoa on muun muassa se, missä ja kenen kanssa vietät aikaa, mitä pelkäät, mistä haaveilet ja miten käytät rahasi. Tätä meistä kerättyä dataa yhdistelemällä siihen dataan, jota jaamme itsestämme vapaaehtoisesti, meistä voidaan piirtää hämmästyttävän tarkat profiilit.

”Sanotaan, että Google tuntee meidät paremmin kuin psykologimme, lääkärimme, puolisomme ja perheemme.”

Näin eduskuntavaalien alla tulet luultavasti saamaan sosiaalisen median virtaasi vaalimainoksia, jotka puhuttelevat juuri sinua häkellyttävän hyvin. Tällöin kannattaa olla tarkkana ja miettiä hetki, miksi kyseisen ehdokkaan sisällöt tupsahtivat juuri sinun sosiaalisen median virtaasi. Tätä samaa kannattaa pohtia myös yhdessä nuorten kanssa. Oman mielipiteen muodostusta ei kannata jättää pelkän vaalimainoksen varaan, vaan ottaa asiasta tarkemmin selvää ja käydä tarkastamassa myös ehdokkaan takana oleva instituutio eli puolue. Kannattaa tutustua esimerkiksi Yle Kioskin ja Sitran vaalibottiin, joka aktivoi nuoria politiikan pariin. Vaalibotti palvelee nuoria äänestäjiä Yle Kioskin kanavilla eduskuntavaaleihin asti. Juttele vaalibotille osoitteessa vaalibotti.yle.fi.

Mainonnan kohdentaminen sinusta kerätyn datan avulla on vain yksi esimerkki jokapäiväiseen toimintaamme vaikuttavasta tekoälyn soveltamisesta. Myös esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä, asiakaspalvelussa, sosiaalisessa mediassa ja pankki- ja vakuutuspalveluissa tekoälyn eri menetelmät keskustelevat kanssamme, tekevät päätöksiä puolestamme ja ohjaavat toimintaamme monin tavoin. Tekoäly voidaan valjastaa myös esimerkiksi ennustamaan lastensuojeluasiakkuudet etukäteen.

Miksi tekoälyn pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia?

Tekoäly ei saa olla vain koodareiden ja insinöörien päänvaiva. Tällä hetkellä tarvitsemme erityisesti ei-teknisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät tekoälyn hyötyjä. Siis juuri nuorisotyöntekijöitä, sairaanhoitajia, palomiehiä, kirjastonhoitajia ja juristeja. Ammattilaisia, jotka ymmärtävät miten tekoälystä voisi ottaa kaiken hyödyn irti juuri omassa ammatissa.

On myös tärkeää, että etenkin nuoret oppivat ymmärtämään tekoälysovellusten toimintaa ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme nyt ja tulevaisuudessa sekä vaatimaan vastuullisuutta tekoälyn soveltamisessa, kun sen aika tulee.

Miten varmistamme, ettei tekoälystä tule jälleen yhtä asiaa, joka syventää nuorisoryhmien välistä kuilua? Nuorisotyöllä on perinteisesti ollut tärkeä rooli nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Nuorisotyön avulla voidaan tuoda tekoäly kaikkien nuorten ulottuville tarjoamalla tukea ja välineitä erityisesti niille, joilla ei muuten ole osaamista, resursseja tai kiinnostusta tätä uutta teknologiaa kohtaan. Nyt onkin hyvä aika miettiä, miten tämä tehdään. Apua ja inspiraatiota tekoälyn ymmärtämiseen saa esimerkiksi Reaktorin ja Helsingin yliopiston ilmaiselta ja kaikille avoimelta tekoälykurssilta.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto