Tulevaisuus on täynnä tekoälyä, työn muutosta, palvelumuotoilua, projektinomadeja ja digitaalista kiertotaloutta, mutta myös paljon muuta. Minulla on ollut viimeisen vuoden aikana mahdollisuus tavata tulevaisuuden tutkijoita, tekijöitä, dosentteja, yrittäjiä, asiantuntijoita ja aktivisteja tehdessäni Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää -videosarjaa. Heidän kauttaan olen nähnyt vilahduksen tulevaisuudesta ja haluaisinkin nostaa esille 11 asiaa mitkä sinunkin tulisi tietää vuonna 2020.
Taito tylsistyä
Elämme tietoähkyssä. Päivittäisen tiedon määrä tulee lisääntymään huomattavasti nykyisestä, joka tarkoittaa sitä, että aivojamme pommitetaan tiheämmin erilaisilla ärsykkeillä. Tietotulvan virrassa aivomme rasittuvat äärirajoille asti. Sen takia tylsyydestä tulee uusi merkittävä taito.
Kun olemme ensin oppineet toimimaan ahkerina suorittajina, meidän tulee opetella olemaan tekemättä mitään. Tekemättömyyden testi voi olla se, että kuinka pitkän ajan kännykkä saa olla rauhassa viereisellä pöydällä. Aivot tarvitsevat lomaa ja hän joka hallitsee tekemättömyyden, jaksaa myös tehdä ja selviytyy tietoähkystä.
Projektinomadit
Työn määritelmä laajentuu ja merkitys korostuu. Emme voi kategorisoida ihmisiä vain yrittäjiksi, palkansaajiksi, työttömiksi tai eläkeläiseksi. Näiden rinnalle tulee projektinomadeja, joita eivät perinteiset työtilojen seinät rajoita. Projektinomadi vaihtaa työtehtäviä useamman kerran kuussa tai jopa päivässä, ja tekee töitä digitaalisilla alustoilla. Aamulla hän on postinkantajarobotin apulainen, päivällä asiantuntija nuorisojärjestössä ja illalla somevaikuttaja YouTubessa.
Työn muutos
Projektinomadit ovat työn muutoksen tulos. Ja työn muutos on taas teknologian muutoksen tulos. Käsityksemme työstä monipuolistuu ja toimeentulojen lähteet kasvavat. Toimeentulo tulee eri tyyppisistä tehtävistä ja töistä, mutta tuloa voi tulla myös resurssien jaosta. Kiertotaloudessa laitetaan tavarat kiertämään ja jakamistaloudessa jaetaan resursseja. Olemme nähneet jo sen, kuinka omaa asuntoa vuokrataan, mutta tulevaisuudessa omien resurssien myynti muiden töiden ohella voi olla uusi normi.
Myös ilmastonmuutos ajaa resurssien jakamiseen. Ajattelemme, että olipa typerää omistaa jokin asia yksin, joka olisi voinut hyödyttää monia muita ja etenkin itseäni taloudellisesti. Tulemme siis näkemään uusia jakamistalouden digitaalisia alustoja. Myös nykyisiin alustoihin tulee resurssien jakamista helpottavia ominaisuuksia.
Hakkeri-mentaliteetti
Hakkerit haluavat muokata olemassa olevaa maailmaa paremmaksi tai sitten oman halujensa mukaan. Niin sanotut hyväntahtoiset hakkerit haluavat korostaa sitä, että teknologia ei ole pelottavaa, vaan teknologiaa voidaan käyttää parantamaan meidän elämänlaatua. Kun ymmärrämme edes hieman miten teknologia toimii, voimme yhdistää eri toimintoja ja tehdä kokonaisuuksia, jotka antavat enemmän aikaa tehdä asioita joista pidämme.
Hakkeri-mentaliteetti tulee siis olemaan myös tulevaisuuden taito. Se on sitä, että osaa olla luova niiden asioiden kanssa joita sinulla on juuri nyt edessäsi ja tehdä niihin muutoksia, jotta ne toimisivat tahtosi mukaan.
Digitaalinen tee-se-itse-toiminta
Digiaktivismi mahdollistaa uudenlaisen toiminnan. Kaikki eivät halua osallistua ilmastomarsseille, mutta haluavat silti vaikuttaa. Aktivismi voi olla esimerkiksi sitä, että rakentaa dataa hyödyntäen sovelluksen, joka kertoo kaupunkipyörien sijainnin tai jossa junanvaunukartat näkyvät yhdessä näkymässä. Aktivismia on se, että järjestää vertaistoimintaa digitaalisissa ryhmissä, auttaen pahaa oloa kärsivää vaikkapa “Hätäkahvit” Facebook-ryhmässä. Aktivismia on myös se, että tekee omasta ympäristöstä hauskemman.
Digiaktivismi ei välttämättä tarvitse suurta budjettia, vaan pienelläkin panostuksella voi saada esimerkiksi kohun aikaiseksi. Edellisten vaalien Koulutuslupaus-kampanjan kuvat nousivat uudelleen esiin, kun hallitus karsi lupauksista huolimatta koulutuksesta. Puoluejohtajien “Koulutuksesta ei leikata” -kuvat alkoivat levitä somessa kulovalkean lailla.
Somekupla on myös hyvä asia
Maailma voi kupliintua somessa ja maailmankuvat kaventua, mutta kuplassa samanmieliset löytävät toisensa ja saavat yhdessä aikaan asioita, joita eivät pystyisi tekemään yksin. Ilmastonmuutos onkin yksi suurimmista kuplista. Nuoret ovat huomanneet, että nyt pitää tehdä jotain ja nousta barrikadeille sekä eduskunnan portailla että somessa.
Olemme osa digimarkkinaa
Samalla tavalla kuin olemme jatkuvassa suuressa tietovirrassa, olemme osa isojen alustojen markkinataloutta. Ja se ei toki ole (aina) huono asia, koska kuka meistä olisi oikeasti valmis maksamaan Facebookin käytöstä. Mutta on hyvä ymmärtää palveluiden logiikka, ja että meihin pyritään vaikuttamaan monin tavoin. Vaikuttaminen voi olla kohdennettua mainontaa tai että algoritmi määrittelee kenen päivitykset näemme. Sen missä osassa olemme alustojen digitaloutta, voi ymmärtää paremmin lukemalla palvelujen käyttöehdot.
Pelaaminen on monimutkainen juttu
Vuonna 2020 emme enää pyri etsimän yhtä tekijää, kuten ruutuaikaa tai sääntöjä, joita voisimme soveltaa kaikkiin pelaajiin, vaan asetamme pelaamiset ja pelaajat kontekstiin. Jokainen pelaaja on yksilö ja jokainen pelihetki on uniikki. Pelaamista tai pelaajia ei voi siis laittaa yhteen muottiin. Lopulta on hyvä muistaa, että leikillisyys tuottaa mielihyvää ja me kaipaamme leikkimistä. Pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden leikkiin ja myös joillekin ainoan merkityksellisen yhteisön.
Datapalvelumuotoilua
Data on tarkoitettu palvelumuotoiluun tai vaikuttavuuteen. Datalla pystymme paremmin rakentamaan palveluita siten, että tiedämme mitä, missä ja milloin. Palveluita voidaan rakentaa datan avulla nuorten ehdoilla, ei esimerkiksi sen mukaan mikä on palvelun tarjoajan työtunnit. Jos data kertoo, että nuorta ei tavoita päivällä, ei kannata pitkään miettiä miksi muutosta ei tapahdu. Emme voi laittaa nuoria toimimaan sen mukaan miten palvelu toimii, vaan pitää tutkia nuorten toimintaa ja muokata palveluita sen mukaan.
Sovellusten ostamisesta vaikuttavuuden hankintaan
Sovellusta ei pidä rakentaa sovelluksen takia. Olemme tottuneet siihen, että koska nuoret käyttävät sovelluksia, sen takia pitää rakentaa sovellus ja sovelluksen rakentamista varten tulee ostaa osaamista joltain IT-yritykseltä. Mutta me voisimme ostaa ennemmin vaikuttavuutta.
Vaikuttavuuden ostaminen tarkoittaa yhteistyötä digitalojen kanssa. Kun hankitaan vaikuttavuutta, niin ei makseta sovelluksen tekemisestä, vaan siitä että sovellus saa aikaan toivotun muutoksen. Se voi olla sitä, että haluamme 1000 uutta opiskelijaa tietylle alalle ja maksamme siitä kuinka moni on oppinut asian. Emme siis siitä, että kuinka moni istuu luokkahuoneessa. Tällöin emme itse määrittele palvelua ja mieti teknistä rakennetta. Omistajatahona, joka on kiinnostunut nuorten elämästä, meidän ei tarvitse tietää miten tekniikka toimii. Parempi on keskittyä siihen mitä vaikutuksia haluamme nuorten elämään.
Tekoäly ei vie töitämme
Tekoäly ei vielä ole kovinkaan älykäs, vaan se jäljittelee ihmistä. Mutta on varmaa, että tekoäly tulee vaikuttamaan kaikkien meidän elämäämme enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Yhä useampi tulee myös toimimaan koneen rinnalla, joten sen takia on hyvä ymmärtää minkälaisella logiikalla tekoäly toimii.
Koneelta puuttuu maalaisjärki, joten työ tekoälyn rinnalla on erilaista kuin ihmisen kanssa toimiessamme. Tekoäly ja ihminen yhdessä on kuitenkin hyvä parivaljakko. Kone osaa arvioida eri skenaarioita ja luoda simulaatioita tulevasta. Ihmiset ovat taas hyviä näkemään mikä on olennaista ja hahmottamaan isoa kuvaa. Tekoäly voi olla esimerkiksi tulkki nuorten ja aikuisten välillä, jolloin tekoäly voisi avata outoja termejä ja avartaa. Tekoäly voisi jopa tuoda toisten taustoja auki ja tehdä meistä empaattisempia.
Meille ihmisille tulee jäämään ihmisten kanssa oleminen, kun taas ne työtehtävät, joissa ei tarvitse olla ihmisten kanssa ja jotka vaativat tarkkuutta ja tiedollista ulkoa osaamista, vähenevät. Tällaisia työnkuvia voivat olla vaikka kirjanpitäjä, rekkakuski tai arkistonhoitaja. Ne työt koneet voivat hoitaa paremmin. Joten valmius muutokseen on hyvä ja usko siihen, että jotain löytyy vaikka ei tiedä mitä tulevaisuus tuo.
Tulossa vielä tänä vuonna Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää -videosarjassa videot tulevaisuudesta, saavutettavuudesta, AR/VR:stä ja luovuudesta. Ota siis Verken Youtube-tili seuraukseen!
Lähteet:
Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää -videot. Videoilla olleet henkilöt, jotka vaikuttivat tähän kirjoitukseen: Ella Bingham, Jussi Pyykkönen, Mikko Dufva, Sanna Huttunen, Jari Jaanto, Tuomas Paasonen, Elias Aarnio, Sonja Soini, Mikko Meriläinen, Annakaisa Kultima, Jenni Lappalainen ja Sami Kieksi.
