Tulevaisuusohjausta on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä lukuisten hankkeiden toimesta kehitetty 2010-luvulta alkaen yhdeksi työkaluksi nuorille tarjottavan ohjauksen kirjoon. Se yhdistää tulevaisuuskasvatusta, tulevaisuudentutkimusta ja ohjausta. Tavoitteena on tukea nuorten tulevaisuusajattelun kehittymistä ja antaa valmiuksia pohtia tulevaisuutta koskevia mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja valintoja. Käytännön ohjauksessa keskeisiä ovat kriittinen ajattelu, reflektointi sekä esimerkiksi luovat ja toiminnalliset menetelmät. Tulevaisuusohjausta käytetään nykyään useissa oppilaitoksissa mm. opintojen ja työurien suunnittelun tukena. (Ollila ym. 2022, 417–421).
Nuorten tulevaisuususkosta on viime vuosina kirjoitettu jonkin verran. Esimerkiksi keväällä 2022 julkaistussa nuorisobarometrissa (Kiilakoski 2022, 75) voimme iloksemme huomata, että nuoret näkevät sekä maailman että Suomen tulevaisuuden hieman optimistisemmin kuin muutama vuosi takaperin. Myös nuorten usko omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteen on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän trendin jatkumista on syytä toivoa viime aikojen ikävistä tapahtumista huolimatta. Erityinen huomiomme kohdistuu kuitenkin siihen prosentuaalisesti pieneen, mutta lukumäärältään merkittävään joukkoon nuoria, joka suhtautuu tulevaisuuteen erittäin pessimistisesti.
Mitä keinoja meillä nuoria kohtaavilla aikuisilla on ylläpitää vallitsevaa optimismia, ja mitä voisimme tehdä luodaksemme toivon näköaloja kaikkein pessimistisimpien nuorten kanssa? Lisääntyvälle epävarmuudelle ja nopeille muutoksille emme tietenkään mahda mitään. Tärkeintä onkin tukea nuorten valmiuksia kohdata muutoksia ja auttaa näkemään niissä myös mahdollisuuksia.
Nuorisotyössä tulevaisuusohjausta on toistaiseksi sovellettu ja tehty melko vähän. Uskallamme kuitenkin väittää, että non-formaalissa ympäristössä ilman arviointivastuuta toimivilla luotettavilla aikuisilla olisi varmasti vielä nykyistä enemmän potentiaalia toimia nuorten tulevaisuususkon vahvistajina. Tätä käsitystä puoltavat esimerkiksi kouluilla, nuorisopalveluissa ja nuorten työpajojen asiakkaiden kanssa tekemämme tulevaisuusvalmennukset. Vastaanotto näille valmennuksille on ollut erinomainen. Tulevaisuus aiheena kiinnostaa sekä nuoria että nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia.
Nuorisotyön keinoin tulevaisuuden ajattelua voi konkretisoida ja tehdä nuorille mielekkääksi monin tavoin. Omissa tulevaisuusvalmennuksissamme olemme hyödyntäneet esimerkiksi erilaisia pelejä. Tulevaisuuden ilmiöiden pohtiminen sekä toivottavan tulevaisuuden visiointi voi tapahtua vaikkapa seikkailemalla lautapelissä aika-avaruudessa mittaamattoman arvokasta meteoriittia etsimässä. Perinteisten pelien lisäksi olemme hyödyntäneet myös seikkailukasvatuksen elementtejä. Hyvä esimerkki tästä on yön yli kestänyt melontaretki, jossa vahvistettiin resilienssiä ja toimijuutta viemällä nuoret uusien kokemusten ja haasteiden äärelle. Joissakin valmennuksissa luovat taidemenetelmät ovat osoittautuneet toimiviksi: esimerkiksi tulevaisuuden haasteita pohtiva lyhytfilmi tai unelmien ja toiveiden mukaista maailmaa kuvaava yhteistaideteos ovat konkreettisia ja vaikuttavia tapoja tehdä nuorten tulevaisuusajattelua näkyväksi.
Parhaiten toimiva menetelmä riippuu aina ryhmästä tai yksilöstä, jonka kanssa ohjaaja kulloinkin työskentelee. Tärkeä elementti on kuitenkin nuorisotyölliselle ohjaukselle tyypillinen toiminnallisuus: tekemisen kautta on helppo vahvistaa toimijuutta ja nuorten halua olla aktiivisesti vaikuttamassa omaan tulevaisuutensa sen sijaan, että he ajattelisivat olevansa vain passiivisia vastaanottajia, kun tulevaisuus muotoutuu heidän ympärillään. Tämä ajatus toimijuudesta ja halusta vaikuttaa on erittäin keskeinen myös vahvan tulevaisuususkon kannalta.
Tulevaisuususkon vahvistamista ei kuitenkaan pidä nähdä pelkästään tulevaisuusajattelua tai -tietoisuutta lisäävien harjoitteiden tekemisenä tai tulevaisuuden ilmiöistä puhumisena. Yksittäisellä harjoitteella tai luennolla voimme varmasti saada hyvää aikaan, mutta vain aidon kohtaamisen kautta pääsemme tulevaisuususkon ja sen vahvistamisen juurille. Nuorisotyön erityisenä vahvuutena näemme mahdollisuuden ja osaamisen luoda vapaaehtoisuuteen perustuvia tilaisuuksia pohtia tulevaisuuteen liittyviä ajatuksia, huolia ja toiveita. Tätä vahvuutta kannattaa hyödyntää, työskenteli sitten etsivässä nuorisotyössä, koulussa tai vaikkapa nuorisotilalla.
Nuorisotyöntekijän rooli ajattelua ja toimintaa tukevana ja nuoria non-formaalissa ympäristössä ohjaavana kannustavana aikuisena voi olla todella tärkeä, mutta yksin sekään ei saa ihmeitä aikaan. Monialainen yhteistyö koulujen sekä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kanssa on olennaista. Esimerkiksi koulujen opinto-ohjauksen ja nuorisotyöllisen tekemisen yhdistämisen voisi helposti ajatella hyödyttävän kaikkia osapuolia.
Utopistinen visiomme on, että jokainen nuori voi löytää epävarmasta ja yhä kiivaammin muuttuvasta maailmasta toivoa ja jotakin tavoittelemisen arvoista. Haluamme myös, että mahdollisimman moni kokee pystyvänsä vaikuttamaan ja toimimaan osana tulevaisuutta koskevaa keskustelua. Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen on kaikkien aikuisten vastuulla.
Tulevaisuusvalmennuksen järjestäminen ei edellytä nuorisotyöntekijältä tulevaisuuden tutkimuksen syvällistä tuntemusta. Alkuun pääsee avoimuudella ja uteliaisuudella. Aiheeseen kannattaa kuitenkin perehtyä, sillä parhaimmillaan se antaa yhden käyttökelpoisen lisälokeron ohjaajan työkalupakkiin, tuottaa oivalluksia ja mahdollisesti jotakin myös oman tulevaisuusajattelun kehittämiseen.
Lähteet:
Kiilakoski, T. (toim.) 2022. Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf [viitattu 19.10.2022]
Ollila, J., Miettinen, S., Jokinen, L. 2022. Tulevaisuusohjaus: Välineitä tulevaisuusajattelun ja -taitojen kehittämiseen. Teoksessa: Aalto, H-K, ym. (Toim). Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. 416 – 427. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Saatavissa: https://tututopi.files.wordpress.com/2022/03/tva-1-2022.pdf [viitattu 27.10.2022]
