Monesti kuulee sanottavan, että nuorisotyötä tehdään persoonalla. Nuorisotyön yksi ehdoton vahvuus onkin se, että nuorisotyö on nuorille helposti lähestyttävää – nuorisotyöntekijä ei häviä viranomaisroolin taakse, vaan on oma, persoonallinen itsensä. Persoonalla työn tekeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö nuorisotyöntekijän koulutusta tarvittaisi.
Osallistuin helmikuun lopulla kansainväliseen Education and Training Pathways of Youth Work -konferenssiin, jossa käsiteltiin nuorisotyöntekijöiden koulutuspolkuja. Kolmipäiväisen konferenssin aikana tarjoutui hyvä tilaisuus pohtia suomalaisen nuorisotyöntekijäkoulutuksen asemaa suhteessa muiden maiden koulutusjärjestelmiin sekä käsityksiin siitä, mitä kaikkea nuorisotyöntekijän ammattitaitoon itse asiassa kuuluu.
Osaamiskeskukset tuottavat täydennyskoulutusta nuorisoalalle
Verken toiminnan kannalta oli erityisen mielenkiintoista osallistua ryhmäkeskusteluun, jossa pohdittiin nuorisoalan täydennyskoulutuksen muotoja ja tarkoitusta. Suomessa OKM:n nimeämien nuorisoalan osaamiskeskusten, joiden joukkoon Verkekin kuuluu, yhtenä tehtävänä on tuottaa koulutusta nuorisoalalle. Koulutusten tarkemmat sisällöt, kohderyhmät, muoto, laajuus ja valtakunnallinen kattavuus ovat osaamiskeskusten itsensä määriteltävissä. Koska ilmassa leijui riski, että osaamiskeskukset tekisivät osin päällekkäistä työtä ja ramppaisivat peräjälkeen kouluttamassa samoilla paikkakunnilla, perustettiin tämän vuoden alussa osaamiskeskuksista ja aluehallintoviranomaisista koostuva työryhmä, joka koordinoi koulutustoimintaa.
Nuorisotyöntekijöiden täydennyskoulutusta on siis Suomessa tarjolla määrällisesti paljon, ja useassa muussa maassa meitä katsotaankin siksi hieman kateellisina. Koulutustoiminnan kokonaisuuden systemaattisen organisoinnin ja arvioinnin suhteen meillä olisi kuitenkin vielä hieman kehittämistä. Millaisia taitoja nuorisotyöntekijöiden esimerkiksi toivotaan oppivan osaamiskeskusten järjestämien koulutusten myötä? Miten oppimista validoidaan kansallisella tasolla ja miten mitataan koulutusten annin siirtyminen käytännön nuorisotyöhön eli nuorisotyön laadun parantamiseksi? Toki kukin osaamiskeskus asettaa tavoitteita omalle koulutustoiminnalleen ja arvioi sen vaikuttavuutta omalla tavallaan, mutta kokonaisuuden suhteen selkeää tavoitteenasettelua ja arviointia ei ole toistaiseksi tehty.
Osaamisstandardit pohjaksi koulutustoiminnan kehittämiselle?
Euroopan neuvoston tekemän selvityksen mukaan 20 Euroopan maassa on laadittu tai kehitteillä nuorisotyön osaamisstandardit tai -kriteerit. Suomessa vastaavaa ei ole, enkä ole ihan varma, kaipaisinko edes sellaista. Nuorisotyö kehittyy ajassa ja on niin monimuotoista, että nuorisotyössä vaadittavien taitojen kansallinen listaaminen saattaisi asettaa nuorisotyölle liiankin tiukat raamit tai ainakin hidastaa nuorisotyön toimintamuotojen kehittymistä.
Toisaalta kansallinen osaamislistaus antaisi selkärankaa täydennyskoulutusten tavoitteelliselle kehittämiselle. Osaamislistauksen pohjana taas käytetään joissakin maissa, esimerkiksi Irlannissa, nuorisotyön toivottujen tulosten listausta. Siellä on siis mietitty, että jos nuorisotyön toivotaan tuottavan tiettyjä tuloksia nuorten kannalta, niin millaista osaamista nuorisotyöntekijät tarvitsisivat näiden tulosten aikaansaamiseksi. Kansallinen osaamislistaus auttaisi myös täydennyskoulutusten aikaansaamien oppimistulosten arvioinnissa ja niiden validoinnissa esimerkiksi osaamismerkkien muodossa.
Suomessa koulutusten muodot ja sisällöt määräytyvät esimerkiksi osaamiskeskusten laatimien tarvekyselyiden perusteella, mikä ei ole lainkaan huono vaihtoehto sekään, sillä tällöin koulutustarpeet nousevat käytännön nuorisotyötä tekevien keskuudesta eivätkä ylhäältä päin ohjatusti. Nuorisotyö kehittyy paitsi yhteiskunnallisten muutosten myötä, myös nuorten tarpeiden ja toiveiden mukaan, joten myös nuorisotyöntekjöiden täydennyskoulutuksen tulee joustaa ja mukautua.
Osaaminen ei kartu pelkästään koulutuksissa istumalla
Omaa osaamista voi kehittää monilla muillakin tavoilla kuin koulutuksissa. Koulutus ei myöskään aina tule oikeaan aikaan: jos koulutuksen aihe ei ole omassa työssä juuri sillä hetkellä ajankohtainen, on suuri riski, että koulutuksen anti valuu kuin vesi hanhen selästä. Siksi on erityisen tärkeää, että on olemassa osaamiskeskustoiminnan kaltainen rakenne – osaajia ja materiaaleja, joiden puoleen kääntyä juuri silloin, kun omassa työyhteisössä on kehitteillä uutta.
Nuorisotyöntekijöillä ei ole aina aikaa tai tilaisuutta lähteä paikan päälle koulutuksiin, joten monipuoliset osaamisen lisäämiseen tähtäävät toiminnot ovat myös siitä syystä tärkeitä. Verken kyselyiden mukaan kuntien nuorisotyöntekijöillä on älypuhelin yleisemmin työkäytössään kuin tietokone, joten raskaat pdf:t tai muu tekstimuotoinen materiaali eivät ole paras keino nuorisotyöntekijöiden omaehtoiseen osaamisen lisäämiseen. Olemmekin Verkessä viime vuosina tuottaneet tietoa tekstien lisäksi videoiden ja podcastien muodossa, joihin on helppo tutustua esimerkiksi työpäivän tylsinä hetkinä tai vaikka työmatkoilla.
On myös muistettava, että perinteinen koulutus, jossa yksi puhuu ja muut kuuntelevat, sopii parhaiten tiedollisen osaamisen lisäämiseen. Osaamiseen kuuluvat kuitenkin myös asenteet, taidot ja kokemus. Nämä vaativat kehittyäkseen kertausta, keskusteluja ja harjoittelua. Luentomuotoinen täydennyskoulutus toimiikin parhaimmillaan alkusysäyksenä oman osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jossa osaamiskeskusten ja muiden toimijoiden tuottamat materiaalit sekä työyhteisökohtaisesti räätälöity tuki ovat kullanarvoisia.
Kuten viime viikon seminaarissakin joku totesi, oma persoona saa ja sen pitää näkyä nuorisotyössä. Ammatillinen osaaminen on kuitenkin työn pohjana, ja omaa persoonaa tuodaan siihen sopivassa määrin mausteeksi mukaan. Ammatillisen osaamisen perusteet syntyvät pohjakoulutuksessa, mutta osaaminen kehittyy koko työuran ajan – niin käytännön työtä tekemällä, kollegoiden kanssa juttelemalla, täydennyskoulutuksissa, kuin jokaisen ammatillista osaamista kehittävän YouTube-videon myötä.
PS. Jos haluat kehittää ammatillista osaamistasi digitaaliseen nuorisotyöhön liittyen, tutustu uuteen Digitaalisen nuorisotyön perusteet -verkkokurssiimme.
