Valmistuin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi vuonna 2021. Opinnäytetyöni käsitteli sosiaalista mediaa ja sen tuotoksena syntyi sosiaalisen median strategia Järvenpään nuorisopalveluiden käyttöön. Strategian tavoitteena oli selkeyttää sosiaalisen median käyttötarkoituksia Järvenpään nuorisopalveluilla, sekä helpottaa sosiaalisen median käyttöä suunnitelmallisuuden avulla.
Opinnäytetyön idea syntyi omassa työssäni esiin tulleesta kehittämistarpeesta
Opinnäytetyöni oli erittäin ajankohtainen, sillä vuoden 2020 keväällä koko maailma oli siirtynyt fyysisestä kohtaamisesta digitaalisille alustoille koronapandemian vuoksi. Myös nuorisotyö oli suuren muutoksen edessä. Vaikka sosiaalista mediaa on hyödynnetty nuorisotyössä jo vuosia, oli harppaus suuri, ja nuorisotyöntekijät joutuivat nopeasti omaksumaan erilaiset sosiaalisen median alustat päivittäiseksi työvälineeksi, koska muuta vaihtoehtoa ei enää ollut.
Tämän päivän nuoret toimivat sosiaalisessa mediassa sulavasti, nuoret ovat läsnä monella somealustalla samaan aikaan. Sosiaaliseen mediaan ei enää mennä, vaan siellä ollaan läsnä lähes koko ajan. Myös Järvenpään nuorisopalveluilla on käytössään monta nuorten suosimaa sosiaalisen median kanavaa, kuten Instagram, TikTok, Snapchat sekä Facebook. Mielestäni tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että toimijalla on käyttäjätunnukset mahdollisimman monella eri somealustalla, vaan se kuinka niitä hyödynnetään.
Uskallan sanoa, että Järvenpäässä sosiaalisen median käyttö nuorisotyön välineenä oli ymmärretty jo ennen koronan aiheuttamaa digiloikkaa. Yhteinen keskustelu sosiaalisen median käytöstä, sisällön suunnittelu ja punainen lanka valitettavasti puuttui. Instagramista ja Facebookista on saatavilla kattavat tilastot mm. seuraajien ikäjakaumasta, julkaisujen kattavuudesta ja vuorovaikutuksen määrästä seuraajien kanssa. Tilastoiden tutkimiseen kannattaa ehdottomasti käyttää aikaa, koska niiden avulla saadaan tärkeää tietoa suunnittelun pohjaksi. Tilastoiden seurannalla voidaan helposti arvioida myös sosiaalisen median käyttöön asetettujen tavoitteiden toteutumista. Järvenpään nuorisopalveluiden sosiaalisen median kanavista kerätyt tilastot viestivät siitä, että julkaisumme eivät tavoittaneet käyttäjiä samalla tavalla kuin aiemmin ja vuorovaikutus käyttäjien kanssa oli hyvin vähäistä.
Sosiaalinen media nuorisotyön välineenä on parhaimmillaan tiedonjakoa ja yhteydenpitoa nuorten, ammattilaisten ja muun verkoston välillä. Sosiaalisen median avulla tavoitetaan ihmisiä, joita ei välttämättä muuten tavoittaisi. Se tulisi nähdä samanlaisena mahdollisuuksien maailmana kuin fyysiset toimintaympäristöt. Onhan sosiaalisen median palveluiden yhdistävä tekijä yhteisöllisyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen sekä käyttötarkoitus pohjimmiltaan verkostoituminen ja yhteydenpito.
Somepohja strategisen suunnittelun työvälineenä
Strategian pohjana käytettiin Verken luomaa somesuunnitelmaa. Verken somesuunnitelmapohjasta löytyy yhdeksän ydinkysymystä helpottamaan oman sosiaalisen median strategian suunnittelua. Suosittelen lämpimästi tutustumaan!
Järvenpään nuorisopalveluilla työskenteli opinnäytetyöni työstämisen aikaan 12 henkilöä ja kaikki työyhteisömme jäsenet pääsivät osaksi strategian sekä sisällön suunnittelua. Yhteiset suunnittelut koettiin hyväksi asiaksi työyhteisön palautteen perusteella. Vaikka kaikki työyhteisön jäsenet eivät pääsisi osallistumaan suunnitteluvaiheeseen, on kuitenkin tärkeää, että tieto on kaikkien saatavilla. Vastuuhenkilön nimeäminen ei myöskään ole huono idea. Vaikka työyhteisössä olisikin ”somevastaava”, se ei poista muiden mahdollisuuksia tuottaa sisältöä, kunhan se on strategian mukaista. On tärkeää jättää tilaa arjen työssä esiin tuleville ideoille ja niiden spontaanille toteutukselle.
Strategian luominen aloitettiin määrittelemällä viestintämme ydinsanoma, mitä kanavia käytetään sekä pohtimalla, mikä on kunkin kanavan tavoiteltu kohderyhmä ja käyttötarkoitus. Oman työmme kannalta parhaimmiksi kanaviksi valikoituivat Instagram ja Facebook. Teimme karkean kahtiajaon näiden kahden kanavan välille, Instagramin sisältö suunnataan nuorille ja Facebookin sisältö huoltajille ja verkostolle. Nuorten kanssa on nykyään helpompi olla yhteydessä Instagramin kautta. Vinkkinä kaikille nuorisotyöntekijöille, että alle 18-vuotiaat eivät enää juurikaan käytä aikuisten suosimaa Facebookia. Ydinsanomana kaikessa viestinnässämme on tehdä näkyväksi Järvenpäässä tehtävää nuorisotyötä ja edistää nuorisotyön näkyvyyttä yleisellä tasolla. Tavoitteiksi asetimme Instagramin seuraajamäärän kasvattamisen sekä vuorovaikutuksen lisäämisen nuorten kanssa. Myös nuorten osallistaminen sisällöntuotossa otettiin huomioon ja tarkoituksena oli, että saisimme nuorilta itseltään sisältöä sosiaaliseen mediaan.
Strategian pilotointi
Sosiaalisen median strategiaa ja julkaisusuunnitelmaa ryhdyttiin heti pilotoimaan yhteisen suunnittelun jälkeen. Pilotointivaiheessa tein erilaisia havaintoja strategian ja julkaisusuunnitelman toimivuudesta.
Strategian olemassaolo ja julkaisusuunnitelma helpottivat omaa työtä huomattavasti, kun tiesi etukäteen milloin, mihin kanavaan ja millaista sisältöä on tulossa. Voi olla, että suunnittelematon sisällöntuotto vie jopa enemmän aikaa, koska tekemistä ei pysty ennakoimaan, eikä täten aikatauluttamaan muiden työtehtävien rinnalle.
Sisällön suunnittelussa ja julkaisussa on tärkeää huomioida käytettävän palvelun erityispiirteet. Pitempikin teksti toimii Facebookissa huomattavasti paremmin kuin Instagramissa, jossa on pääosassa tekstin sijaan kuvat ja videot. Esimerkiksi julkaisut Instagramissa, joiden sisältö on kuvia toiminnasta tai toimintaan osallistuvista nuorista, saavat aikaan enemmän tykkäyksiä, kommentteja ja yksityisviestejä kuin mainoskuvat, jotka ovat täynnä tekstiä. Instagramissa hyödynsimme myös tarinat-osiota, jossa pystyy järjestämään esimerkiksi tietovisoja, arvoituksia, haasteita ja kyselyitä. Pilotointivaiheen aikana vuorovaikutus nuorten kanssa lisääntyi huomattavasti tarinat-osion avulla. Aluksi tavoitteenamme oli lisätä seuraajien määrää, mutta tätä tavoitetta muokattiin pilotointivaiheen aikana. Muutimme tavoitteeksi vanhojen käyttäjien aktivoinnin ja vuorovaikutuksen lisääntymisen heidän kanssaan. Laatu korvaa määrän.
Somekuplasta normiarkeen
Sosiaalinen media, sisällöntuotto ja siellä tapahtuva vuorovaikutus tulee nähdä tärkeänä, samalla tavalla kuin muutkin työtehtävämme. Laadukas sisällöntuotto vie aikaa ja siihen tulisi myös kalenteroida siivuja omasta työviikosta. Julkaisusuunnitelma ei ole vielä löytänyt täydellistä paikkaa työyhteisössämme. Täytyy myöntää, että allekirjoittanut on itsekin lipsunut julkaisusuunnitelman käytöstä. Varsinkin nyt, kun nuorisotyö on palannut suurilta osin takaisin kasvokkain tehtävään työhön ja tietynlainen somekupla on puhjennut, kalenteri on täyttynyt kovaa vauhtia fyysisissä toimintaympäristöissä tehtävistä työtehtävistä. Sosiaalisen median strategia ohjaa kuitenkin edelleen sisällöntuottoa ja viestintäämme sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyöprosessin aikana päähäni rakentui selkeä ajatus siitä, miten voin hyödyntää sosiaalista mediaa omassa työssäni paremmin ja miksi sitä kannattaa tehdä. Opinnäytetyöni päättyy sanoihin ”muutos ei loppujen lopuksi vaadi muuta kuin aikaa ja innostuneisuutta aihetta kohtaan” ja nyt aion järjestää kalenteristani aikaa.
