Saavuin maanantaina aamupäivällä harmaaseen Poriin intoa täynnä. Tänä vuonna SuomiAreenan teemana on tulevaisuuden teknologia ja innovaatiot, eli viikko tarjoaa paljon mielenkiintoista sisältöä digitaalisen nuorisotyön näkökulmasta. Keskusteluja oli maanantaina tarjolla niin tekoälystä, innovoinnista, somen vihapuheesta kuin nuorten osallistamisestakin.
Ensimmäinen keskustelutilaisuus johon osallistuin oli Tilastokeskuksen järjestämä Tekoälyä vai älyä? -keskustelu. Se nosti esille tekoälyn piirteitä ja lavalla maalattiin tulevaisuuden kuvia teknologian kehityksestä. Keskustelussa nostettiin esille esimerkiksi tekoälyn vastuu. Kenellä on valta päättää mitä asioita tekoäly tarjoaa meille? Tekoälyllähän ei ole tietoisuuden tajua, joten ihmisten on lähtökohtaisesti otettava vastuu siitä. Tärkeä keskustelussa herännyt pointti oli myös algoritmit. Keskustelijana mukana ollut tekoälyn asiantuntija Maria Ritola muistutti osuvasti, että algoritmit tulee tehdä kaikille läpinäkyvyksi, jotta voimme uskoa niihin. Monen sosiaalisen median sovelluksen algoritmit ovat esimerkiksi liikesalaisuuksia, joten emme täysin tiedä miten muun muassa Facebookin ja Instagramin algoritmit toimivat. Onkin hyvä pohtia, miksi ylipäänsä luotamme koneen syöttämiin tuloksiin ja suosituksiin?
Seuraavaksi osallistuin Allerin ja Suomi24:n järjestämään somen vihapuhetta käsittelevään Verkkokeskustelun etiikka: mitä ihmisyydelle tapahtuu netissä ja kuinka voimme tukea empatiaa? -tilaisuuteen. Keskustelu herätteli yleisöä pohtimaan vihapuheen syitä ja erilaisia vihapuheen muotoja. Monesti vihapuhetta viljellään anonyymisti verkossa. Tämän takia voitaisiin helposti pohtia, että eikö ongelma olisi ratkaistavissa poistamalla anonyymit kommentointimahdollisuudet. Anonyymiys verkossa ei ole kuitenkaan pelkästään huono asia, sillä se kannustaa suuremman joukon osallistumaan keskusteluun ja tietyissä aiheissa anonyymiys on melkeinpä ehdotonta. Varmasti moni nuori esimerkiksi kertoo mielummin arkaluontoisia terveyteen liittyviä kysymyksiään anonyymisti kuin omilla kasvoillaan kaikkien tunnistaessa hänet.
Kun puhutaan somen vihapuheesta, nostetaan usein esille trollit ja trollaaminen. Trollit ovat henkilöitä, joiden ainoa tarkoitus on häiritä ja ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan. Trollien tärkeänä tavoitteena on herättää ihmisissä tunnereaktioita, jolloin ihmiset myös lähtevät herkemmin mukaan käynnissä olevaan keskusteluun. SuomiAreenan keskusteluun osallistunut tubettaja ja somevaikuttaja Ville Kankare vinkkasi keskustelussa trollien varalle somekanavissa käytössä olevasta shadow ban -ominaisuudesta, jossa voi piilottaa epämukavat kommentit niin, että ne näkyy kuitenkin kommentin kirjoittaneelle. Tämä ominaisuus on käytössä ainakin Instagramissa.
Vihapuhe nostatti keskustelua SuomiAreenassa myös empatiasta. Aivotutkija Katri Saarikivi avasi keskustelussa, että empatia on kokoelma taitoja ja empatiaa voidaan harjoitella läpi elämän. Netissä empatian tunteminen voi olla monelle vaikeampaa, koska emme tunne keskustelussa mukana olevan ihmisen taustoja emmekä näe ihmisen ilmeitä. Empatian häilyessä pois nettikeskusteluissa, saatetaan sanoa siis sellaisia asioita joita kasvotusten ei sanottaisi. Tämä on yksi syy miksi vihapuhetta esiintyy.
Päivän aikana osallistuin myös Nuori kirkko ry:n ja Porin kaupungin tilaisuuteen Enemmän kuin unelma onnesta – sukellus nuorten osallisuuteen Suomessa. Keskustelussa mukana ollut lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen täsmensi hyvin, että nuorten osallistaminen on lakipohjainen velvoite, mikä on esillä esimerkiksi nuorisolaissa. Olemme siis jo lain mukaan velvoitettu osallistamaan nuoria mukaan yhteiskuntaan. Tilaisuus herätteli ajatuksia nuorten ja aikuisten välisen yhteistyön tiivistämisestä. Nuoret nostivat esille, että esimerkiksi kaupunkiin uutta rakentaessa nuoret olisi hyvä ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Vasta lopputuloksen jälkeen heidän kontaktointi enemmänkin vain turhauttaa nuorta. Keskustelun aikana heitettiin myös ilmoille idea aikuisten tutustumispäivästä nuorten elämään. Nykyään on kampanjoita, joissa esimerkiksi nuori pääsee seuraamaan aikuisen työpäivää, joten miten olisi vastaava tutustumispäivä nuoren elämään ja esimerkiksi teknologiaan ja sovelluksiin, joita nuori käyttää päivän aikana. Tämä mahdollistaisi aikuisellekin uudenlaisia näkökulmia nuorten kanssa toimimiseen.
Maanantai aloitti siis SuomiAreenan monipuolisella keskustella ja nuoret näkyivät tilaisuuksien sisällöissä paljon. Areena jatkuu Porissa aina perjantaille asti, joten kurkkaa täältä meidän vinkit loppuviikon keskusteluihin tai avaa livestream ja kurkista keskustelut kotisohvalta käsin. Vielä on tulossa tilaisuuksia muun muassa osaamisesta, nuorten visiosta vuodelle 2050 ja digitaitojen käsittelyä.
Kiitos SuomiAreena 2019!