Puhelimen ruudulla kaksi sydän emojita, joiden välissä pusua antava emoji

Arkisto

Tyttöjen tinderöinti on sosiaalista toimintaa, joka yhdistää ystäviä ja tarjoaa puhuttavaa

21. huhtikuun 2021

Vaikka deittisovellus Tinderiin on 18 vuoden ikäraja, monet nuoret kirjautuvat sovelluksen käyttäjiksi tätä aiemmin. Treffeillä käymisen sijaan “tinderöinti” tarkoittaa monelle alaikäiselle nuorelle naiselle sovellusmaailman tutkailua kotisohvalta käsin – ja usein yhdessä ystävien kanssa.

Kyl meistä tosi moni on Tinderissä” ei äkkiseltään kuulosta lauseelta, jonka odottaisi kuulevansa alaikäisen nuoren naisen suusta. Siinä me kuitenkin istuimme, minä ja 17-vuotias tuttavani, keskustelemassa hämmentävän normaalilla tavalla deittisovellusten käyttämisestä.

Elettiin kevättä 2017. Deittisovellukset olivat ehtineet muutaman vuoden aikana kasvattaa suosiotaan myös Suomessa ja lehtiartikkeleissa alettiin tuoda esiin ensimmäisiä näkemyksiä deittailukulttuurin kokonaisvaltaisesta mullistumisesta. Tuttavani puheessa korostui mullistusnäkökulman sijaan kuitenkin tavallisuus – kiva poika oli vain tällä kertaa löytynyt Tinderistä eikä tutusta luokkahuoneesta.

Keskustelu oli monella tavalla käänteentekevä. Ymmärsin, että etenkin alaikäisten nuorten naisten Tinderin käyttö on pitkälti piiloon jäävä ja luultua laajempi ilmiö, sillä deittailusta jutellaan lähinnä oman ikäisten kavereiden kesken. Toiminta on myös yllättävän sosiaalista, sillä nuoret ovat hyvin perillä toistensa deittailukuvioista ja he selailevat vastaantulevia profiileja yhdessä kavereiden kanssa saman puhelimen ääreen kokoontuen.

Tuttavani kanssa keskusteleminen antoi minulle ilmiöstä täysin erilaisen kuvan kuin iltapäivälehtien uutisartikkelit, jotka olivat keskittyneet nuorten toiminnan negatiivisiin seurauksiin. Kiinnostuin ottamaan selvää miten alaikäisten nuorten toimintaa deittisovelluksissa on tutkittu aiemmin. Havaitsin kuitenkin pian, ettei aiheesta juurikaan ollut aiempaa tutkimusta. Vaikka Tinderin emoyhtiö on raportoinut, että sovelluksella on miltei 30 miljoonaa 18–24-vuotiasta käyttäjää, se ei ole esittänyt julkisia arvioita täysi-ikäisinä esiintyvien alaikäisten käyttäjien lukumäärästä.

Ajantasaisen tiedon puute toimi sytykkeenä sosiologian pro gradu -työni aihevalinnalle.

Haastattelin graduani varten yhdeksää 18–21-vuotiasta nuorta naista, jotka olivat käyttäneet Tinderiä ollessaan alaikäisiä. Tarkastelin työssä nuorten omia kokemuksia ja havaintoja, sillä halusin lähestyä aihetta heidän perspektiivistään. Olin kiinnostunut selvittämään, mikä motivoi nuoria naisia kirjautumaan sovellukseen, mitä he siellä tekevät ja millä tavoin sovelluksen käyttö on läsnä heidän ystävyyssuhteissaan. Tulokset saivat minut pohtimaan, miten nuorten tarpeet ja halut tulevat ymmärretyksi yhteiskunnassa, jossa yhä suurempi osa sosiaalisesta toiminnasta tapahtuu somessa.

Yhdessä sovelluksissa

Useat nuorisotutkijat painottavat, ettei sosiaalisen median käyttöä ole järkevää tarkastella irrallaan nuorten muusta sosiaalisesta elämästä. Nuoruutta eletään samanaikaisesti sovelluksissa, somen reunoilla ja sen ulkopuolella. Sosiaalisen median sovellukset ovat laajentaneet etenkin tyttöjen yksityistä tilaa ylläpitää sosiaalisia suhteitaan, tutustua uusiin ihmisiin, ilmaista itseään ja tutustua omaan seksuaalisuuteensa.

Älypuhelinten ansiosta on mahdollista, että toiminta ja suhteet kulkevat nuoren mukana paikasta toiseen ja ovat uudella tavalla jaettavissa myös kavereille. Puhelimen näytöltä on helppoa näyttää ystävälle, millaisen tyypin kanssa on vaihdellut viestejä, kuka on tykännyt omasta kuvasta tai millaisen yksityisen stoorin tuttu on jakanut Instagramiin. Kuvakaappaus-toiminnon avulla ystäville raportointi onnistuu myös etänä.

Tärkeä tieto kulkeutuu kavereille somekanavasta riippumatta ja monesti sovellusten äärellä vietetään myös yhteistä aikaa. Näin ei olla kuitenkaan totuttu ajattelemaan deittisovelluksista. Aikuisten parissa Tinder on tyypillisesti nähty eräänlaisena “kumppanikatalogina”, josta yksittäiset käyttäjät pyrkivät etsimään joko hetken huumaa tai rakastavaa parisuhdetta. Nuorten kesken sovellus kuitenkin toimii myös alustana ystävien yhdessäololle, keskinäisille keskusteluille ja hauskanpidolle.

Omat haastateltavani olivat kirjautuneet Tinderiin keskimäärin 16–17-vuotiaina, moni ystäviensä innoittamana. Useille heistä sovellukseen kirjautuminen on ollut kaveriporukan yhteinen projekti, jossa pääosassa ovat yhdessä puuhailu ja tutkailu. Suurin syy sovelluksen lataamiselle oli yleinen uteliaisuus sovellusta kohtaan. Monille yhteinen Tinder-harrastus toi tunteen joukkoon kuulumisesta ja antoi eväitä osallistua kaveriporukassa käytyihin keskusteluihin.

On osittain huojentavaa todeta, että alaikäisten tyttöjen tinderöinti on pääasiassa kaikkea muuta kuin treffeillä käymistä. Tärkeämmässä roolissa ovat profiilin muokkaaminen, toisten käyttäjien profiilien selailu sekä viestittely. Vaikka moni nuori on motivoitunut löytämään sovelluksen avulla kivan tapailukumppanin, Tinderin selailu toimii myös pelillisenä ajanvietteenä, itsetuntoa “buustaavana” toimintana tai mahdollisuutena pohtia omia toiveita, haluja ja preferenssejä.

Oman profiilin muokkaaminen sekä oman persoonan esiin tuominen sovelluksessa ovat nuorille merkityksellistä toimintaa, sillä ne ovat osa sosiaalisessa mediassa tehtävää identiteettityötä. Ystävät antavat tarvittavaa vertaistukea ja monesti auttavat oman profiilin viilaamisessa.

Olin kavereiden kaa istuu iltaa ja me muokattiin sit toistemme profiilit siihen kuntoon et nyt ne on kunnossa! Just et se näyttää just siltä ihmiseltä, et antaa sen oman persoonan näkyä (– –).

Tinderin käyttö tarjoaa kaveriporukalle sekä puheenaiheen että yhteistä tekemistä. Usein ystävät rohkaisevat toisiaan “swaippaamaan oikealle” eli hyväksymään kiinnostavia profiileita. Sosiaalinen selaaminen on nuorille rentoa ajanvietettä, jolloin vastaantulevien profiilien joukosta pyritään yhdessä erottamaan jyvät akanoista. Epäilyttävän oloisista profiileista varoitellaan kavereita ja valeprofiilien tunnistamisessa käytetään usein apuna sosiaalista mediaa. Yksittäinen Tinder-kontakti ei välttämättä edes aavista, kuinka monen tytön silmäpari on hetkellisesti arvioimassa oman profiilin kiinnostavuutta ja luotettavuutta:

Saatetaan yhessäki siellä Tinderii selailla, kaikki on vierekkäin yhellä sohvalla vierekkäin ja sit selataan puhelinta et ‘Eijei tota, sä et tykkää tosta’.

Ystäviin turvaudutaan myös viestittelyn aikana ja toisinaan he auttavat ideoimaan omille Tinder-matcheille sopivia vastauksia. Ystävien keskinäinen reflektointi on tärkeässä roolissa, sillä avoimesti juttelemalla he pystyvät kartuttamaan myös toistensa ihmissuhdeosaamista ja valmistamaan toisiaan mahdollisissa riskitilanteissa toimimiseen. Kun Tinderin käyttö on sosiaalista toimintaa, ystävät pystyvät yhdessä harjoittelemaan sovelluksessa toimimista tavoitteellisesti ja turvallisesti.

Puhelimen ruudulla kaksi sydän emojita, joiden välissä pusua antava emoji

Kurkistusikkuna aikuisten deittimarkkinoille

 Ihastumisen kaipuu kuuluu olennaisena osana nuoruuteen. Uudet ihmiset kiinnostavat, intiimi läheisyys tuntuu kutkuttavalta ja kivan kumppanin kanssa halutaan suunnitella tulevaisuutta.

Tinder ei ole muuttanut tätä. Se on ainoastaan tarjonnut nuorille uuden kanavan, jonka kautta uusiin ihmisiin voi tutustua.

Vaikka deittisovellusten käyttöön liittyy monia riskejä, nuoret ovat näistä yllättävän tietoisia. Omat haastateltavani ovat etsineet alaikäisinä korkeintaan pari vuotta itseään vanhempia kumppaneita, sillä he ovat tiedostaneet, että suuri ikäero asettaisi heidät erilaiseen asemaan kumppaniin nähden. Mahdolliset treffit on sovittu julkiselle paikalle ja kavereille on kerrottu, ketä on näkemässä ja milloin. Uuden tuttavuuden on lisäksi täytynyt tuntua myös ystävien mielestä tarpeeksi luotettavalta, jotta nuori haluaisi nähdä häntä kasvokkain.

Riskeistä huolimatta sovellukset ovat osaltaan tehneet deittailusta turvallisempaa – etenkin nuorille naisille. Vastaantulevia profiileja on turvallista tarkastella etäisyyden päästä, jolloin myös omia haluja ja valmiuksia on helpompi punnita yksin tai yhdessä ystävien kanssa. Epäilyttävä match on helppoa poistaa omista kontakteista napin painalluksella, jota ei esimerkiksi kotibileissä voisi tehdä. Koska sovelluksessa on mahdollista valita kenelle haluaa jutella, antaa se huomattavasti tilaa tyttöjen aktiiviselle päätöksenteolle.

Tinder toimii nuorille ikään kuin kurkistusikkunana aikuisten deittimarkkinoille. Selailun avulla on helppoa ottaa selvää, millaiset henkilöt etsivät seuraa ja mitä he kertovat itsestään profiilissaan. Sovelluksessa pystyy myös helposti tutkailemaan omaa seksuaalista suuntautumistaan tai selailemaan profiileja kontaktia ottamatta:

Siellä on sillei helppo tutustuu just ilman paineita ehkä, sä voit ottaa selvää vähän eri kulttuurisista ihmisistä ja eri sukupuolta olevista ihmisistä ilman et teidän tarvii tavata ja alkaa seurustelee. Et siel voi sillei kevyesti tutustuu ja rikkoo muureja ja ennakko-odotuksia (– –).

Turvataitoja tulisi opettaa kaikille nuorille

Deittisovellusten suosio ei ole hetkeen laskemassa. Kun yhä suurempi osa aikuisten sosiaalisesta toiminnasta tapahtuu sovelluksissa, ei ole ihme, että ne kiinnostavat myös aikuistuvia nuoria. Olenkin viime vuosien varrella pohtinut, millä keinoilla nuoria voitaisiin suojella ilman, että heidän tarpeensa ja halunsa ohitetaan?

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Edes omat haastateltavani eivät suhtautuneet Tinderiin varauksettoman positiivisesti. Etenkin nuoremmilla käyttäjillä on riski joutua huijatuiksi, jos he toimivat sovelluksessa liian sinisilmäisesti. Moni kuitenkin ajatteli, että nuorten tulisi saada harjoitella deittailua samalla tavalla kuin muitakin aikuisuuteen kuuluvia asioita. Ihastuminen on riskialtista myös Tinderin ulkopuolella, jos sydänsilmälasit sumentavat näkymää. Toisaalta erehtyminen kuuluu osaksi oppimista.

Ajattelen itse, että suurin uhkatekijä nuorten turvallisuudelle ei ole sovellus. Sen sijaan se on käyttäjäjoukko, joka haluaa käyttää hyväkseen toisten kokemattomuutta. Näitä henkilöitä ei ole vain Tinderissä, mutta anonyymissä sovellusympäristössä on helpompaa antaa itsestään todellisuudesta poikkeava kuva. Kaikilla nuorilla tulisikin olla riittävästi tietotaitoa sovelluksissa turvallisesti toimimiseen.

Haastateltavani pohtivat, että Tinderistä tulisi puhua nuorille esimerkiksi seksuaalikasvatuksen yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun käyttöä ei vielä ole ehditty itse kokeilemaan. Avoin, realistinen ja vastuullista käyttöä korostava valistus hälventäisi savuverhoa aiheen ympäriltä ja vahvistaisi nuorten kykyä tunnistaa riskialttiita tilanteita. Valistus auttaisi etenkin niitä haavoittuvaisessa asemassa olevia nuoria, jotka tinderöivät ilman ystävien tarjoamaa vertaistukea.

Turvataidot ovat tällä hetkellä entistä tarpeellisempia, koska korona-pandemia on vaikuttanut etenkin nuorten sosiaaliseen elämään. Kun mahdollisuuksia tavata ystäviä kasvokkain on aiempaa vähemmän, sosiaalisia suhteita ylläpidetään yhä enemmän somessa. Pystytäänkö digitaalisessa nuorisotyössä vahvistamaan nuorten turvataitoja siten, että nuorten deittailun kaipuuta pyritään myös ymmärtämään?

Lähteet:

Holopainen, Essi (2020) Tinder, nuoret naiset ja aikuistuminen. Sosiologian pro gradu -työ, Helsingin yliopisto.

boyd, danah (2014) It’s Complicated: The Social Lives of Networked Teens. Yale: Yale University Press.

Garda, Maria & Karhulahti, Veli-Matti (2021) Let’s Play Tinder! Aesthetics of a Dating App. Games & Culture, 16:2.

Gibbs, Jennifer & Ellison, Nicole & Lai, Chih-Hui (2011) First Comes Love, Then Comes Google: An Investigation of Uncertainty Reduction Strategies and Self-Disclosure in Online Dating. Communication Research, 38:1, 70–100.

Lincoln, Siân (2014) Young People and Mediated Private Space. Teoksessa Bennett, Andy & Robards, Brady (toim.) (2014) Mediated Youth Cultures. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Rosenfeld, Michael (2018) Are Tinder and Dating Apps Changing Dating and Mating in the U.S.? Teoksessa Van Hook, Jennifer & McHale, Susan & King, Valarie (2018) Families and Technologies. New York: Springer.

Timmermans, Elisabeth & De Caluwé, Elien (2017) Development and validation of the Tinder Motives Scale (TMS). Computers in Human Behavior, 70, 341–350.

 

Blogikirjoitus on osa Verken Sukellus verkkokulttuureihin -blogisarjaa, jossa paneudutaan kevään 2021 aikana nuorten verkkokulttuurien maailmaan tuoreen tutkimustiedon avulla.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto