Humanistiseen ammattikorkeakouluun tekemässäni opinnäytetyössä arvioin verkkonuorisotoimintaa asiakaslähtöisestä näkökulmasta keskittyen Pelastakaa Lapset ry:ssä tehtävään verkkonuorisotoimintaan.
Opinnäytetyössä kerättiin nuorten kokemuksia ja ajatuksia Pelastakaa Lasten verkkonuorisotoiminnan palveluista. Työssä arvioitiin toiminnan visuaalisuutta, sisältöä, toimivuutta ja saavutettavuutta sekä selvitettiin, mikä motivoi nuoria lähtemään mukaan toimintaan. Työn tausta-ajatuksena oli lisätä nuorten osallisuutta ja kohderyhmälähtöistä toiminnan kehittämistä. Nuoret tuntevat verkkomaailman parhaiten ja olivat siksi luonnollinen kohderyhmä arvioimaan sen palveluja. Toteutin opinnäytetyössäni verkkokyselyn (42 vastaajaa), sekä järjestin kaksi teemahaastattelua 13–17-vuotiaille verkkonuorisotoiminnan palveluja käyttäneille nuorille. Haastattelut järjestettiin verkossa Pelastakaa Lasten Mantelichat –alustalla.
Haastattelun järjestäminen chat-ympäristössä oli minulle täysin uutta ja siksi halusin lähteä kokeilemaan sen käyttöä opinnäytetyössä. Chatteihin osallistui minä ja haastateltavat nuoret. Oma roolini chatissa oli toimia haastattelijana ja keskustelun vetäjänä. Ensimmäinen chat sujui erittäin hyvin ja keskustelua oli helppo seurata ja se eteni mallikkaasti. Toisessa chatissa taas tunnelma oli levoton ja kysymyksiin oli vaikea saada vastauksia. Tilanne olisi vaatinut minun lisäkseni toisen aikuisen ohjaamaan keskustelua.
Mantelichat on mielestäni haastatteluympäristönä ja -menetelmänä erinomainen. Sitä oli helppo käyttää ja se oli myös haastateltaville nopeasti omaksuttavissa. Lisäksi haastattelumateriaalin sai helposti kopioitua talteen. Chat on alusta, jossa nuoret ovat luontaisia toimimaan ja se toi haastattelutilanteeseen myös hyvän tunnelman. Tärkeää ennen haastattelua on kuitenkin miettiä, kuinka monta ohjaajaa haastattelutilanteessa olisi hyvä olla, jotta haastattelu etenee sujuvasti. Oikein toteutettuna chat toimii haastattelumenetelmänä mielestäni erittäin hyvin.
Nuorten ajatuksia verkkonuorisotyöstä
Nuoret pitävät verkkonuorisotyön palveluja tärkeänä. Verkkokyselyyn osallistuneet nuoret nostivat verkkonuorisotyössä tärkeimmiksi asioiksi avun ja tuen saamisen, palvelun maksuttomuuden ja keskustelun luotettavuuden. Nuoret kokivat, että verkkonuorisotyön palvelut olivat hyvin löydettävissä ja niihin oli helppo hakeutua. Haastateltavat nuoret myös tunnistivat erilaisia verkkonuorisotyön palveluja, kuten Mantelin, Netarin, Verkkoterkkarit ja Ehyt ry:n, ja he olivat myös itse käyttäneet kyseisten tahojen palveluja.
Verkkonuorisotyön palveluissa nuoret nostivat tärkeäksi erityisesti palvelun visuaalisuuden. Palvelun ulkonäkö osoittautui nuorille erittäin tärkeäksi kriteeriksi sen toimivuuden ja selkeyden kannalta. Raikas visuaalinen ilme toimi samalla motivaattorina palvelun käyttämiselle. Nuorten kokemuksen mukaan palvelun selkeä ja raikas ulkoasu selkeyttää myös palvelun sisältöä ja tekee siihen tutustumisesta miellyttävän kokemuksen.
Verkkonuorisotyössä käytettyjen yhteisöjen sisällöllinen arviointi osoittautui opinnäytetyöhön osallistuneille nuorille haastavaksi. Mielipiteet nuorisopalvelujen sisällöistä jakautuivat sen mukaan, missä yhteisöissä nuoret itse liikkuivat. Tämän vuoksi heidän oli esimerkiksi vaikea arvioida, missä muissa verkkoyhteisöissä nuorisotyön palvelut olisivat tarpeellisia. Nuoret siis identifioituvat valitsemaansa yhteisöön ja käyttävät sitä aktiivisesti. Haastateltavat nuoret toivoivat pidempiä palvelujen aukioloja niihin yhteisöihin, joissa he itse liikkuvat. He toivoivat myös sisällöllisesti enemmän materiaalia käyttämiinsä yhteisöihin. Erityisesti erilaiset kyselyt, videot ja kuvamateriaali olivat heidän mieleensä. Työni tulosten mukaan säännöllinen sisällöntuotanto ja aktiivisuus yhteisössä kannustavat ja motivoivat nuoria osallistumaan toimintaan sekä käyttämään palveluita. Sisällön kannalta nuoret pitivät tärkeänä myös niiden ajankohtaisuutta ja jatkuvuutta. Tässä asiassa verkkonuorisotyön palvelut ovat onnistuneet nuorten mielestä kiitettävästi. Hienointa verkkonuorisotyössä onkin erilaisten ja rikkaiden ympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet nuorisotyön kehittämiseen verkossa.
Haastateltavat pitivät nuorille tarjottavia verkkopalveluja tärkeinä ja heidän mielestään verkkonuorisotyötä tekevien tahojen palveluiden tulisi olla saatavilla myös puhelimen avulla. Tämä oli heidän mielestään erittäin tärkeä tekijä toimintojen saavutettavuuden kannalta; opinnäytetyöni kyselyn mukaan lähes 90 % alle 18-vuotiaista vastaajista käytti verkkopalveluja myös puhelimella. Lisäksi teemahaastattelussa neljä viidestä kertoi vierailleensa verkkoyhteisöissä tietokoneen lisäksi myös puhelimella. Puhelinta on tietokoneeseen verrattuna helpompi kantaa mukana, joten se on nuorelle luonnollinen tapa liikkua verkossa kodin ulkopuolella.
Ajatuksia opinnäytetyöstä tulevaisuuteen
Nuoret kokevat verkkonuorisotyön tärkeänä avun ja tuen saamisen kannalta. He tunnistavat verkkonuorisotyötä tekeviä tahoja yleisesti ja löytävät niiden piiriin suosimissaan verkkoyhteisöissä. Nuoret kuitenkin kokivat palveluiden aukioloaikojen olevan vähäisiä ja sen vuoksi toiminnan tavoitettavuus on välillä haastavaa. Nuoret tiedostavat verkkonuorisotyön tarpeen, mutta eivät osaa arvioida, missä verkon ympäristöissä palveluiden tulisi olla. Palveluiden tarpeen arviointi onkin viime kädessä luonnollisesti verkkonuorisotyötä tekevien tehtävä. Mennään sinne missä nuoret ovat ja ollaan siellä läsnä.
Palveluiden ja niiden sisällön visuaalisuus motivoi nuoria osallistumaan ja hakeutumaan mukaan toimintaan. Yksi nousevista trendeistä verkkomaailmassa on kuvaviestintä. Älypuhelimien ja erilaisten kuva-applikaatioiden, kuten Instagramin, Pinterestin ja We<3it:n ansiosta kuvien avulla viestimisestä on tullut erittäin helppoa ja nopeaa. Tästä on tullut erittäin suosittu viestimisen tapa nuorten keskuudessa, sillä kuva mahdollistaa nopean ja visuaalisesti miellyttävän tavan viestiä. Miksi lukea pitkiä raskaita tekstejä, kun saman asian voi ilmaista myös kuvan avulla. Kuvaviestintä tulee olemaan tärkeässä asemassa myös verkkonuorisotyön kannalta, sillä aktiivisina viestijöinä nuoret ovat alkaneet arvostaa enemmän graafista ulkonäköä sekä visuaalisuutta myös yhteisön viesteissä. Kysymys kuuluukin, millä tavalla kuvaviestintä voisi vastata nuorten tarpeisiin verkkonuorisotyössä?
Älypuhelimien käytön lisääntyessä verkkonuorisotyön tulisi olla tavoitettavissa myös mobiilisti. Ajasta ja paikasta riippumaton verkon käyttö tarjoaa mahdollisuuden pyytää apua ja tukea juuri silloin kun se nuoresta itsestä tuntuu sopivalta. Jotkut verkkonuorisotyötä tekevät järjestöt ovatkin jo ottaneet mobiilisovellukset osaksi palveluaan. Esimerkiksi Ehyt ry:n Mobihubu on verkkopeli, joka on ladattavissa myös applikaationa älypuhelimelle. Mobiilipalvelut tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia verkkonuorisotyön kehittämiseen ja palveluiden tuomiseen yhä lähemmäs käyttäjiään. Nuoret ovat jo mobiilimaailmassa, nyt on verkkonuorisotyön vuoro seurata perässä.
Opinnäytetyö luettavissa osoitteessa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68146/Netta-Posti-Ahokas.pdf?sequence=3.
