Maahanmuuton myötä yhä useampi suomalaisnuori elää kansallisvaltioiden rajat ylittävissä läheissuhteissa. Samaan aikaan maailma teknologisoituu ja vuorovaikutuksessa tullaan yhä enemmän hyödyntämään erilaisia medioita ja teknologioita.
Tutkailin gradussani sitä, kuinka maahanmuuttajataustaiset helsinkiläisnuoret käyttävät viestintäteknologioita ja erityisesti sosiaalista mediaa paikallisissa suhteissa perheen ja kavereiden kanssa ja toisaalta ulkomailla asuvien sukulaisten ja tuttavien kanssa. Haastattelin tutkielmaa varten 16-20-vuotiaita nuoria, joilla kaikilla on perhetaustan myötä kontakteja myös Suomen ulkopuolella. Tässä kirjoituksessa nostan esiin muutamia seikkoja liittyen siihen, minkälaisin tavoin, välinein ja motiivein haastattelemani nuoret käyttävät sosiaalista mediaa maantieteellisesti erilaisissa sosiaalisissa suhteissaan.
Haastateltujen nuorten tavat käyttää sosiaalista mediaa ovat moninaiset. Kaikki haastatellut käyttävät sosiaalista mediaa yhteydenpidossa kavereiden ja suurin osa myös perheen kanssa. Toiset tykkäävät viestitellä, toiset taas puhua puheluita ja videopuheluita. Käytössä olevien sovellusten lista on pitkä, mutta selvästi suosituimpia ovat Facebook, WhatsApp, Snapchat ja Instagram. Kaikkia edellä mainittuja käytetään paljon kavereiden kanssa. Yhteydenpidossa perheen kanssa suosituimpia ovat Facebook ja WhatsApp.
Ulkomailla asuvien sukulaisten kanssa ollaan eniten yhteydessä Facebookin kautta. Sen käyttö selittyy erään haastateltavan mukaan sillä, että “kaikki käyttää sitä kaikkialla”, ja tästä syystä se on yhteydenpidon välineistä luontevin. Facebookissa (ja Facebook Messengerissa) viestitellään paljon, mutta lisäksi sieltä saa tuttavien profiileja seuraamalla suoraan tietoonsa näiden merkittävimmät kuulumiset. Lisäksi sukulaisten kanssa puhutaan puheluita ja videopuheluita Facebookia, WhatsAppia, Skypea ja Viberia käyttäen.
Haastattelemani nuoret kommunikoivat mielellään viestein, mutta myös puhelimessa puhuminen on yleistä. Keskustelun käyminen puhumalla on nuorten mielestä kirjoitettua keskustelua aidompaa. Videopuhelu on monen mielestä hyvä tapa olla yhteydessä erityisesti kaukana asuvien sukulaisten ja tuttujen kanssa, koska sillä tavoin käyty keskustelu muistuttaa kasvokkaista keskustelua.
Kuvien kautta puolestaan pystyy seuraamaan kätevästi, mitä muiden elämässä on yleisellä tasolla meneillään. Kaiken kaikkiaan visuaalisuus vuorovaikutuksessa vaikuttaa olevan nuorille tärkeää. Toisen kasvojen näkeminen tekee keskustelusta luonnollisempaa. On myös hauskaa nähdä kuvassa tai videossa ympäristö missä toinen on, etenkin jos asutaan eri maissa.
Se, mitä sovelluksia käytetään eniten, tuntuu olevan kytköksissä tarjontaan ja siihen, mitä muut omaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvat ihmiset käyttävät. Trendit vaihtuvat tiuhaan sitä mukaa, kun uusia sovelluksia tulee tarjolle ja eri sovelluksia käytetään paljon rinnakkain. Sovelluksista säännölliseen käyttöön valitaan ne, jotka ovat helppoja ja mukavia käyttää. Palveluiden erot ovat loppujen lopuksi melko pieniä ja yhteydenpito onnistuu kaikissa yhtälailla. Yhteydenpidon kannalta tärkeää on, että sovellus toimii hyvin, ja että omaan sosiaaliseen piiriin saa kontaktin sovellusten kautta.
Käy ilmi, että sosiaalisella medialla on erilaisia käyttötarkoituksia riippuen siitä, kenen kanssa sitä käytetään. Samalla paikkakunnalla asuvien kavereiden kanssa tavataan paljon kasvokkain ja sosiaalista mediaa käytetäänkin paljon siihen, että sovitaan milloin tavataan ja missä. Kasvokkaisen yhdessäolon jälkeen kesken jäänyttä juttua saatetaan jatkaa sosiaalisessa mediassa. Keskustelut kavereiden kanssa ovat usein lyhyitä, enemmänkin sananvaihtoja kuin varsinaisia keskusteluja. Perheen kanssa sosiaalista mediaa käytetään melko samoin tavoin kuin kavereiden kanssa, ikään kuin kasvokkaisten kohtaamisten jatkeena ja välineenä asioista sopimiseen – kysellään esimerkiksi mitä kotona on ruokana tai sovitaan kotiintuloajoista.
Pitkän välimatkan päässä asuvien sukulaisten kanssa puolestaan käydään pidempiä keskusteluja sosiaalisessa mediassa – kysellään kuulumisia ja jutellaan niitä näitä. Nuoret korostavat, että sosiaalisella medialla on merkittävä rooli vuorovaikutuksessa muualla asuvien sukulaisten ja tuttavien kanssa, koska heitä on mahdollista tavata kasvokkain vain harvoin. Nuoret arvelevat, että ilman sosiaalista mediaa yhteyttä ei tulisi pidettyä ehkä lainkaan. Suhteissa samalla paikkakunnalla asuvien perheen ja kavereiden kanssa sosiaalisen median rooli ei ole yhtä korostunut, koska perhettä ja kavereita nähdään kasvokkain kotona, koulussa ja harrastuksissa päivittäin.
Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöön liittyvässä arkikeskustelussa on oltu huolissaan siitä, että sosiaalinen vuorovaikutus siirtyy yhä enemmän nettiin, ja että kasvokkaiset kohtaamiset vähenevät tämän kustannuksella. Nuorisotutkimuksen parissa on alettu suhtautua kuitenkin myös kriittisesti tällaiseen huolipuheeseen. Haastattelemieni nuorten keskuudessa sosiaalisen median käyttö ei vaikuta olevan kasvokkaista kanssakäymistä korvaava, vaan pikemminkin sitä täydentävä toiminto.
Nuorten puheesta välittyy vaikutelma, että perheen ja kavereiden näkeminen kasvokkain on tärkeää, ja että sosiaalista mediaa käytetäänkin usein välineenä kasvokkaisten kohtaamisten järjestämiseksi. Kaukosuhteissa sukulaisten kanssa sosiaalisen median käytön tavoitteena puolestaan on ylläpitää suhdetta, joka voi pitkän välimatkan ja kasvokkaisten kohtaamisten harvinaisuuden vuoksi olla muutoin vaarassa kuihtua olemattomiin.
Viestintäteknologioilla ja erityisesti sosiaalisella medialla on merkittävä rooli haastattelemieni nuorten elämässä. He eivät näe sosiaalista mediaa erillisenä paikkana, jossa toimitaan muusta elämästä poikkeavilla tavoilla, vaan ”oikeaan” elämään kytkeytyvänä ympäristönä. Sen sijaan, että viestintäteknologioita käytettäisiin toteuttamaan jotain muusta elämästä irrallista tarkoitusta, ne nähdään osana tavallista arkea. Koska mahdollisuudet kasvokkaiselle kohtaamiselle ovat kaukosuhteissa rajalliset, korostuu viestintäteknologioiden rooli niissä erityisellä tavalla.
Lue gradu kokonaisuudessaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/178558
