Olipa palvelumuoto mikä tahansa, tärkein lähtökohta on aina nuoren tiedon tarpeet. Chatbottien myötä nuorten on mahdollista saada entistä parempaa palveluohjausta. Reflektoimalla ammatillista osaamista ja kirjoittamalla hiljaista tietoa näkyväksi, voidaan vaikuttaa myös nuorisotyön sisällölliseen kehittymiseen.
Chatbotit digitaalisessa nuorten ohjaustyössä
What the Bot -verkkopaneelissa asiantuntijat keskustelivat chatbottien käytön mahdollisuuksista ja haasteista. Keskustelusta voidaan päätellä, että chatbottien ja digitaalisen ohjauksen mahdollisuudet liittyvät pitkälti samoihin seikkoihin kuin sen haasteetkin. Toistoa on vältetty kirjaamalla ne taulukkoon vain yhden kerran.
|
Mahdollisuudet |
Haasteet |
Teknologia |
- Aika- ja paikkariippumattomuus
- Palveluiden sisällön parantaminen
- Helppokäyttöisyys
- Kohdennetut palvelut
- Rutiinitehtävien automatisointi
- Useita teknisiä vaihtoehtoja
- Tietovarantona toimiminen
|
- Teknologian kylmyys (empatian, ilmeiden ja eleiden puuttuminen)
- Tietosuojaan ja -turvaan liittyvät ongelmat
- Eettiset näkökulmat
- Ylimitoitetut odotukset
- Kone ei tunnista tiedon tarvetta
|
Nuori |
- Saavutettava ja henkilökohtainen palvelu
- Anonymiteetti
- Madaltaa kynnystä kasvokkaisiin palveluihin
- Avun saaminen
- Voi palata aina alkuun ja kokeilla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
- Botti on väsymätön, suuttumaton, puolueeton
- Valinnanvapaus ja monikanavaisuus
|
- Väärinymmärrykset tekstipohjaisessa viestinnässä
- Palveluiden löytäminen
- Yksilölliset ja erityistarpeet
- Tietääkö nuori, jutteleeko botille vai ihmiselle
|
Ohjaustyö |
- Pirstaleisen palvelun kokoaminen
- Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen
- Oman työn ohjaaminen
- Työajan vapauttaminen
- Työn sisällöllinen kehittäminen ja uuden oppiminen
- Intiimin ohjaussuhteen muodostaminen
- Eri kohderyhmien tavoittaminen
- Yhteiskehittämisen myötä arvoneutraalimpi palvelu
|
- Teho vs. laatu
- Työntekijän arvot siirtyvät chatbottiin
- Työn motiivit
- Huonosti suunniteltu toteutus ja huono löydettävyys
- Resursointi ja päätöksenteko
- Palveluiden pirstaleisuus ja koordinoimattomuus
- Osaamisen puute ja tiedon jakamattomuus toimijoiden kesken
- Tiedon laatu ja luotettavuus
|
Taulukko 1. Chatbottien uhkat ja mahdollisuudet.
Taulukossa 1 tarkastellaan chatbottien mahdollisuuksia ja haasteita teknologian, asiakkaan (nuori) ja ohjaustyön näkökulmista. Yksi suurimmista haasteista digitaalisessa ohjauksessa liittyy eettisiin kysymyksiin ja siihen, mistä motiiveista käsin palveluita ollaan kehittämässä. Asiakkaan täytyy esimerkiksi tiedon luotettavuuden näkökulmasta tietää, kenen kanssa hän keskustelee, eli onko keskustelukumppani ihminen vai robotti.
Nuorisotyötä ei voi siirtää sellaisenaan chatbottiin, mutta siitä voidaan monistaa toimintaa ohjaavaa logiikkaa. Ohjausprosessin sanoittamisella chatbottiin tehdään näkyväksi organisaatioiden, ammattilaisten, työntekijöiden ja ihan tavallisten ihmisten työtä. Digitaalisessa ohjauksessa monikanavaisuus on tarpeen ja nuorella tulee olla mahdollisuus itse valita hänelle sopivin vuorovaikutuskanava. Chatbotit voivat toimia nuorisotyössä myös työntekijän apuna ja tietovarantona.
What the bot -verkkopaneeli tiedonkeruun menetelmänä
Tutkimusaineisto opinnäytetöihin kerättiin teemahaastatteluna järjestämällä What The Bot? -verkkopaneeli. Avainpuheenvuorojen pitäjiksi ja panelisteiksi mukaan kutsuttiin seitsemän digitaalisen nuorisotyön, nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön sekä teknologian ja oppilaitostyön osaajaa eri puolilta Suomea. Asiantuntijapuheenvuoroista koostuva paneeli käsitteli verkko-ohjauksen kasvavaa tarvetta, teknologian hyödyntämistä ja chatbottien kehittämistä nuorten kanssa tehtävän työn näkökulmasta. Paneeli oli yleisölle avoin. Verkkopaneeli on kuultavissa www.po1nt.fi/verkkopaneeli.
Verkkopaneeli osoittautui toimivaksi aineistonkeruumenetelmäksi. Saadun palautteen mukaan toteuttaminen onnistui hyvin ja aihe oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Myös yleisön osallistaminen keskusteluun koettiin positiivisena ja paneelille toivottiin jatkoa.
Yleisön osallisuus nähtiin tärkeänä jo paneelia suunniteltaessa. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentoida asiantuntijakeskustelua chatin kautta. Lisäksi yleisölle esitettiin Mentimeter-työkalun avulla paneelin teemoihin liittyviä kysymyksiä. Yleisön vastauksista tehtiin koonti kunkin teemaosuuden päätteeksi. Paneelin moderaattorit varmistivat, että panelistit ja yleisö pääsivät vuorovaikutukseen keskenään.