Nuorisoalan järjestöjen työntekijöiden, esimiesten ja vapaaehtoisten suhtautuminen digitalisaatioon on myönteistä mutta varauksellista. Lähes yhdeksän kymmenestä työntekijästä ja vapaaehtoisesta kokee, että heille on helppoa ja luontevaa käyttää digitaalista mediaa ja teknologiaa järjestön nuorisotoiminnassa. Niin ikään jopa 80 % järjestötoimijoista katsoo, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulee hyödyntää enemmän oman järjestön nuorisotoiminnassa.
Näin todetaan tänään julkaistussa Digitaalisuus järjestöjen nuorisotoiminnassa 2018 -raportissa, jonka on tuottanut digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke. Raportin tulokset perustuvat syyskuussa 2018 toteutettuun kyselyyn, joka suunnattiin kaikille nuorisoalan järjestöissä toimiville työntekijöille, esimiehille ja vapaaehtoisille. Suomeksi ja ruotsiksi toteutettuun kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 164 kappaletta 42 eri järjestöstä ja 18 maakunnasta.
Selvityksessä lähestytään järjestöjen digitalisaatiokehitystä viiden teemakokonaisuuden kautta: 1) toimijoiden suhtautuminen digitalisaatioon, 2) digitaalisen nuorisotoiminnan muodot ja käytössä olevat välineet, 3) digitaalinen osaaminen ja osaamistarpeet, 4) digitaalisuuden hyödyntämistä mahdollistavat ja vaikeuttavat tekijät sekä 5) digitaalisen nuorisotoiminnan strateginen kehittäminen.
Tulosten mukaan digitaalisuutta hyödynnetään järjestöjen nuorisotoiminnassa ennen kaikkea tiedottamiseen ja yhteydenpitoon. Yli 80 % työntekijöistä ja vapaaehtoisista oli pitänyt yhteyttä järjestön toiminnassa mukana oleviin nuoriin sekä tiedottanut järjestön toiminnasta sosiaalisen median tai viestipalvelun avulla edellisen kuuden kuukauden aikana. Kaikkien suosituimpia palveluja ovat WhatsApp, Facebook ja Instagram. Viime vuosien aikana erityisesti Instagramin kaltaisten kuvalliseen viestintään keskittyvien palvelujen suosio on kasvanut tasaisesti nuorisotoimialalla, mikä näkyy myös kyselyn tuloksissa: Instagramin hyödyntäminen on ylittänyt järjestöjen nuorisotoiminnassa jopa sähköpostin.
Digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödynnetään myös varsin paljon ohjauksellisena työkaluna ja nuorisotoiminnan sisältönä. Lähes 2/3 työntekijöistä ja vapaaehtoisista kertoi keskustelleensa edellisen kuuden kuukauden aikana nuorten kanssa digitaalisuuteen liittyvistä teemoista, kuten työelämässä tarvittavista digitaidoista sekä verkkovuorovaikutukseen ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvistä ilmiöistä. Yli puolet ilmoitti myös käyneensä edellisen puolen vuoden aikana kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja nuorten kanssa verkossa tai viestipalvelussa. Sen sijaan teknologiakasvatuksellinen toiminta on järjestöissä vielä harvinaisempaa. Alle kymmenesosa työntekijöistä ja vapaaehtoisista kertoi tarjonneensa nuorille mahdollisuuden koodaamisen harjoitteluun sekä teknologiseen värkkäilyyn eli maker-toimintaan.
Vastaajat kokivat digitaalisen osaamisensa varsin hyväksi: jopa 94 % arvioi digitaitonsa vähintään perustasoksi. Erityisen hyvinä osaamisalueina koettiin kriittinen media- ja informaatiolukutaito sekä verkkoviestintä ja -vuorovaikutus. Ohjelmoinnissa ja digitaalisten sisältöjen tuottamisessa osaaminen arviointiin selvästi muita osa-alueita heikommaksi ja näissä haluttiin myös eniten kehittää omaa digitaalista osaamista. Esimiehistä vain neljäsosa totesi, että omassa järjestössä kartoitetaan säännöllisesti digitaalista osaamista. Työntekijöistä ja vapaaehtoisista 76 % toivoi monipuolisempia mahdollisuuksia digiosaamisen kehittämiseen.
Osaamisen puute nousi vastauksissa myös yhtenä merkittävimmistä digitaalisen nuorisotoiminnan toteuttamista hankaloittavina tekijöinä yhdessä ajan puutteen sekä tavoitteiden uupumisen kanssa. Vaikka 78 % esimiehistä ilmoitti, että digitalisaatio on huomioitu järjestön strategiassa, samaan aikaan reilusti yli puolet totesi, ettei järjestössä eikä työyhteisössä ole asetettu tavoitteita digitaaliselle nuorisotoiminnalle. Työntekijöistä noin puolet piti merkittävänä digitaalisen nuorisotoiminnan toteuttamista hankaloittavana tekijänä sitä, ettei toiminnalle ole asetettu riittävän selkeitä tavoitteita. Tavoitteiden uupuminen näkyi myös siinä, että esimiehistä ja työntekijöistä 41 % koki vaikeaksi hahmottaa oman järjestön digitaalisen nuorisotoiminnan hyötyä. Yleisimpiä tapoja arvioida tavoitteiden toteutumista digitaalisessa nuorisotoiminnassa ovat työyhteisökeskustelut sekä nuorille ja työntekijöille suunnatut palaute- ja tyytyväisyyskyselyt.
Verke (2018): Digitaalisuus järjestöjen nuorisotoiminnassa 2018
Lisätietoa:
Heikki Lauha, heikki@verke.org, p. 040 336 1856