– Tiivistelmä Verken lausunnosta valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPOsta
Verke on toiminut viimeiset neljä vuotta digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen päätoteuttajana. Tavoitteemme on ollut tukea nuorten kasvua aktiivisiksi toimijoiksi digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Olemme antaneet lausunnon valmisteilla olevaan valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan. Lausuntomme keskittyy poikkihallinnollisen ohjelman nuorisopoliittisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, erityisesti digitaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta.
Lausunnossamme muistutamme, miten digitaalisesta eriarvoisuudesta on tullut nuorille huono-osaisuuden merkittävä osa-alue (Kaarakainen 2022). Tarvitaan aktiivisia toimia nuorten digitaalisen osaamisen vahvistamiseksi, jolla voidaan ehkäistä syrjään jäämistä luotettavasta informaatiosta, sosiaalisilta areenoilta sekä opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksista. Omatoimisille ja kyvykkäille kehitetty digitalisoituva palvelujärjestelmä ei ole rakennettu nuorille, joilla on kasautuvaa huono-osaisuutta, oppimisvaikeuksia, mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Julkisten digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen ja digitaaliseen yhdenvertaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Ehdotamme, että nuorten harrastusmahdollisuuksiin sisällytetään teknologiakasvatuksellinen näkökulma ja monipuolinen digitaalinen harrastaminen. Tällä tavoin voimme tavoittaa nekin nuoret, jotka kohtaavat osallistumisen haasteita. Haluamme muistuttaa, että teknologian avulla voidaan lisätä nuorten aktiivisuutta ja digitaalisissa yhteisöissä tukea nuorten hyvinvointia. Nuorten jo olemassa olevaa kiinnostusta digitaalisiin kulttuureihin tulisi tunnustaa ja vahvistaa.
Ehdotamme, että nuorten kuulemisen edistämiseksi kehitettäisiin innovatiivisia työkaluja nuoria kiinnostavalla tavalla uusia teknologiota hyödyntäen. Digitaaliset uudet tavat vaikuttamisen väylänä voivat lisätä osallisuutta (Sitra 2023).
Nuorten media- ja informaatiolukutaitoa, mukaan lukien digitaalista lukutaitoa, tulee vahvistaa läpileikkaavasti nuorisotoimialan kaikkien toimijoiden taholta. Disinformaatioon, digitaalisen vallan keskittymiin ja vääristymiin tulisi kansallisesti varautua sekä toimia aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä ja EU-tason sääntelyssä. Sosiaalisen median kielteisiltä vaikutuksilta suojautumista ei voi jättää yksinomaan kasvatuksen ja nuorten oman ymmärryksen varaan.
Nopeasti muuttuvan teknologian, ilmiöiden ja digitaalisten palveluiden kehittyessä on tärkeää, että nuorisotyö pystyy tarjoamaan palveluita myös digitaalisilla alustoilla laadukkaasti. Nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten ammattitaitoa tulee kehittää jatkuvasti ja tarjota ajankohtaista koulutusta ja tietoa, jotta digitaalista nuorisotyötä toteutetaan kaikissa nuorisotyön muodoissa.
Katsomme, että luonnos ei ole linjassa muiden nuorten kasvu- ja elinolojen kehittämistä ohjaavien kansallisten strategioiden ja ohjelmien kanssa, kuten Suomen digitaalisen kompassin, Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman ja Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027 -ohjelman kanssa. Muistutamme myös lapsen oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä (YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 25, 2021).
Kaikkiaan olemme huolissamme siitä, että nykyisessä ohjelmaluonnoksessa digitalisaatioon suhtaudutaan kapeasti, keskittyen lähinnä digilaitteiden rajoittamiseen. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen ohjausta digitaalisessa maailmassa, mutta ruutuaika on liian yksioikoinen selittäjä pahoinvoinnin haasteille. Sosioemotionaalisia taitoja vahvistamalla voidaan turvata nuoria digitaalisen median negatiivisilta vaikutuksilta (Maksniemi 2023).
Ohjelmassa todetaan ansiokkaasti, että nuorten kasvu- ja elinoloja voidaan parantaa johdonmukaisella, tutkittuun tietoon perustuvalla ja koordinoidulla nuorisopolitiikalla. Toivoisimme, että ohjelmasta välittyisi laaja-alaisemmin digitalisaation vaikutuksista eritoten nuoriin tutkittu tieto, jota akateemisessa tutkimuksessa sekä osaamiskeskustoiminnan piirissä on tuotettu.
Lähteet:
Kaarakainen, Meri-Tuulia (2022) Digitaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen osaksi nuorten kohtaamista, Verken blogi 21.3.2022. https://www.verke.org/blogit/digitaalisen-syrjaytymisen-ehkaiseminen-osaksi-nuorten-kohtaamista /
Lapsen oikeuksien komitea (2021) Yleiskommentti nro 25 digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista. Lapsiasiavaltuutetun suomennos. https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/CRC_CGC_25.pdf/ebcdf2d4-f99e-ca3a-a60c-ca8a19717eb6/CRC_CGC_25.pdf?t=1629289243261
Maksniemi, Erika (2023) Hyvä vai paha some? Nuoret tarvitsevat tukea 24/7 tavoitettavissa olemisen kanssa. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulu/hyva-vai-paha-some-nuoret-tarvitsevat-tukea-247-tavoitettavissa-olemisen-kanssa
OKM (2023a) Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:17.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-963-9
OKM (2023b) Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2020–2023.
https://okm.fi/uudet-lukutaidot
Sitra (2023) Uudet vaikuttamisen tavat -projekti 2021–2025. https://www.sitra.fi/aiheet/uudet-vaikuttamisen-tavat/
Valtioneuvosto (2022) Valtioneuvoston selonteko: Suomen digitaalinen kompassi Valtioneuvoston julkaisuja 2022:65. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-906-9